Hyppää sisältöön

Kriisiajan päätöksentekoa halutaan nopeuttaa lakimuutoksella – asiantuntija: kaupunginjohtajien valtaoikeudet voivat kasvaa merkittävästi

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan kunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla tuleviin kriiseihin varaudutaan koronapandemian hoidosta saaduin opein.

Kriisiajan päätöksentekoa halutaan nopeuttaa lakimuutoksella.
Kriisiajan päätöksentekoa halutaan nopeuttaa lakimuutoksella.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan kriisiaikojen päätöksentekoa halutaan nopeuttaa lakiuudistuksella.

Ministeri sanoo, että hallituksen lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi vielä kuluvan syksyn aikana.

– Pyrimme nopeuttamaan kriisiajan ja poikkeusolojen päätöksentekoa sekä kunnissa että vuodenvaihteessa toimintansa aloittavilla uusilla hyvinvointialueilla, Paatero sanoo.

Hän toteaa, että maan kriisivalmiutta parantavissa hankkeissa ei ole syytä aikailla.

Kuntien olisi määriteltävä viranomaisten ja poliittisten päättäjien toimivaltasuhteet siten, että ne mahdollistavat kriisien aikana tavanomaista toimintaa nopeamman päätöksenteon.

Sekä kuntalakiin että lakiin hyvinvointialueista esitetään säädöstä, joka velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet huomioimaan poikkeusolot ja normaaiolojen kriisitilanteet hallintosäännössä.

Tomivaltaa on mahdollista siirtää viranhaltijoille

Kuntaliiton mukaan noin puolella kunnista hallintosääntö mahdollistaa jo nykyisellään tavanomaisesta poikkeavan päätöksenteon kriisiaikana.

Lakiuudistuksella varmistetaan, että kaikissa kunnissa ja hyvvinvointialueilla on pohdittu, miten päätöksenteko ja hallinto järjestetään kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tarve tavanomaisesta poikkavalle toiminnalle voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa kaupungin uimahalli tai muu palvelupiste pitäisi sulkea nopeasti ihmisten terveyttä uhkaavan kriisin vuoksi.

Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa iso ja poikeuksellinen hankinta, joka kunnan on tehtävä hyvin nopeasti vallitsevan kriisin vuoksi.

Myös jonkin toimielimen tavanomaista nopempi kutsuminen koolle voi vaatia normaaleista säännöksistä poikkeamista.

Hallintosäännön kirjauksilla viranhaltijoille voidaan antaa lisää valtuuksia kriisitilanteiden hoitamista varten.

Kaupunginjohtaja: kunnilla keskeinen rooli maan kriisinhallinnassa

Kanta-Hämeessä sijaitsevan Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho pitää lakihanketta tärkeänä.

– Tämä on meillekin oiva paikka tarkistaa ja päivittää meidän omaa hallintosääntöä, Eho sanoo.

Hänen mukaansa kunnilla on hyvin keskeinen rooli koko maan kriisinhallinnassa.

Eho toteaa, että lainsäädännöllisiä kysymyksiä olisi hyvä tarkastella siitäkin näkökulmasta, miten vastuu jakautuu vastaisuudessa kuntien, uusien hyvinvointialueiden ja valtiovallan välillä.

Eho sanoo, että koronapandemiasta saadut opit on syytä painaa tarkasti mieleen.

– On hyvä tarkastella, miten palvelut voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla poikkeusoloissa tai tietyissä tilanteissa rajata tai jopa kokonaan sulkea niitä, Eho sanoo.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Ari Korhonen arvioi, että lakiuudistus on lisäämässsä kaupunginjohtajien toimivaltaa poikkeavissa tilanteissa.

"Johtaja voisi saada itselleen lisätoimivaltuuksia, kunnes tilanne on normalisoitunut."

Kuntaliiton Korhonen toteaa, että esimerkiksi ison ja poikkeavan hankinnan tekeminen ei ole useissa tapauksissa mahdollista normaalin hallintosäännön puitteissa.

Korhonen sanoo, että viranhaltijoiden toimivalta ei aina riitä esimerkiksi kunnan palveluja tarjoavien toimipisteiden sulkemiseen, vaikka äkillisissä tilanteissa se voi olla välttämätöntä.

– Nämä ovat mielestäni tyypillisiä arjen tilanteita, joita voi kriisien yhteydessä kunnissa eteen tulla, Korhonen summaa.

Korhosen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa voidaan siis nopeuttaa muun muassa lisäämällä johtajien toimivaltaa kriisitilanteissa.

– Johtaja voisi hallintosäännön perusteella saada itselleen lisätoimivaltuuksia, kunnes tilanne on normalisoitunut, Korhonen selventää.

Ministeri: varautumiseen suhtaudutaan kautta linjan vakavasti

Kuntaliiton Korhonen toteaa, että kukin kunta ja kukin hyvinvointialue voi kuitenkin itse päättää, minkälaisin keinoin hallintosääntöään muokkaa päätöksenteon jouhevoittamiseksi.

Korhosen mukaan Kuntaliitto kannattaa hallituksen ajamaa lakiuudistusta.

Ministeri Sirpa Paateron mukaan kriiseihin varautumiseen suhtaudutaan nyt kautta linjan aikaisempaa vakavammin. Hänen mukaansa kuntien on oltava toimintakykyisiä ja kyettävä huolehtimaan kuntalaisten hyvinvoinnista kaikissa tilanteissa.

– Kuntalaisten on voitava tähän myös luottaa, Paatero sanoo.

Myös Kuntaliiton Korhonen pitää tärkeänä, että kunnissa arvioidaan tarkasti häiriötilanteiden vaikutuksia toimintaan ja otetaan oppia vaikka koronapandemian aikana tehdyistä havainnoista.

Lakiuudistusta koskeva lausuntokierros päättyy syyskuun lopulla.

Alla olevassa videossa kerrotaan kolmessa minuutissa kuntien olennaisimmat tehtävät.

Lue lisää:

Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)

Näin presidentti Niinistö esitti ministereille "nyrkin" perustamista ja näin pääministeri Marin vastasi – ehdotus ei saanut hallitukselta vastakaikua

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä

Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt

Oikeuskansleri: Ministeriöt eivät ohjanneet riittävästi Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja keväällä

Apulaisoikeuskansleri: Koronapandemian aiheuttamaan kriisiin lentokentillä ei ollut varauduttu

Näin presidentti Niinistö esitti ministereille "nyrkin" perustamista ja näin pääministeri Marin vastasi – ehdotus ei saanut hallitukselta vastakaikua