Hyppää sisältöön

Sähkölaskun hurja nousu ajaa kuntia kaapimaan asukkaiden kukkaroita: vuokrat ja vesimaksut voivat kallistua

Sähkön kallistuminen tarkoittaa monille kunnille vähintään satojen tuhanisen eurojen lisämenoa. Vain osalla kunnista on sähkönsäästösuunnitelma valmiina.

Tapio Jokela esittelee led-katuvalaisinta
Led-valaisin kuluttaa sähköä noin 60 wattia, kun perinteinen elohopealamppu kuristimineen kuluttaa noin 150 wattia. Lampputalkoista huolimatta Lopella sähkölasku nousee ensi vuonna noin 200 000 euroa, kertoo kunnan tekninen johtaja Tapio Jokela

Sähkön hinnan nousu rasittaa kuntien taloutta. Kunnat ovat pyrkineet vakauttamaan talouttaan erilaisilla sähkösopimuksilla, mutta sähkölaskun kasvua ne eivät pysty estämään.

Forssan kaupunki Kanta-Hämeessä on hankkinut tämän vuoden sähkön ja 60 prosenttia ensi vuoden sähköstä ennakkoon. Ensi vuoden talousarviossa kaupunki varautuu sähkön hinnan kolminkertaistumiseen. Silloin lisämäärärahan tarve on puoli miljoonaa euroa.

Riihimäen kaupunki on maksanut sähköstään aiemmin alle viisi senttiä kilowattitunnilta. Nyt hinta on hieman alle yhdeksän senttiä ja jatkossa jonkin verran päälle 10 senttiä. Kalliimman sähkön vaikutus kaupungin talouteen on hieman yli miljoona euroa.

Päijät-Hämeen Asikkalassa käytössä on pörssisähkö, mutta toistaiseksi kunta pärjää sen kanssa. Kunnan tekninen johtaja Harri Hirvonen kertoo, että aiemmin sähköstä maksettiin 4–7 senttiä kilowattitunnilta, jatkossa se on 18–20 senttiä.

– Olemme tehneet isoja säästöhankkeita. Muun muassa katuvaloihin on vaihdettu led-valaistus. Vaikka sähkönhinta ehkä kolminkertaistuu, säästöhankkeiden ansiosta sähkölasku ei suoraan kolminkertaistu.

Säästömahdollisuuksia kartoitetaan

Kunnat ovat varsin vaihtelevilla tasoilla energiansäästösuunnitelmiensa kanssa. Osalla kunnista ei ole erillistä suunnitelmaa, osa on jo toteuttamassa hyvinkin yksityiskohtaisia toimia energiankulutuksen vähentämiseksi.

Päijät-Hämeessä Hollolassa kustannuksiin on puututtu sisälämpötilan alentamisella, ilmanvaihdon optimoinnilla, led-valaistuksen ja aurinkoenergian lisäämisellä sekä luopumalla turhista kiinteistöistä.

Säästöjen lisäksi osa kunnat joutuvat pohtimaan asiakasmaksujen nostamista. Kuvituskuva. Kuva: Artur Widak/ Stella Pictures / ddp / abaca press

Myös Kanta-Hämeessä Lopella säästötoimet on viety konkreettiselle tasolle. Kouluille on tulossa ilmalämpöpumppuja ja liikuntahallilla valmistellaan aurinkoenergian käyttöönottoa. Joentaan koululla öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. Asuntoalueilla Loppi on sammuttamassa katuvalot iltayhdentoista ja aamulla puoli kuuden väliseksi ajaksi.

– Lisäksi leditämme katuvaloja niin paljon kuin vielä syksyn aikana ennätämme, kertoo Lopen tekninen johtaja Tapio Jokela.

Jokela arvioi, että kunnan sähkölasku kasvaa ensi vuonna 350 000 eurosta noin 550 000 euroon. Siitä katuvalojen osuus on 70 000–80 000 euroa.

Asiakasmaksuissa korotuspainetta

Sähkön hinnan nousulla voi olla vaikutuksia myös palveluiden saatavuuteen ja asiakasmaksuihin. Paine asiakasmaksujen nostoon ensi vuoden budjeteissa on selvä.

– Sähkön hinnan nousu aiheuttaa esimerkiksi vesimaksuihin sekä vuokriin nostopainetta, myöntää kantahämäläisen Hausjärven tekninen johtaja Jouni Mattsson.

Päijäthämäläisen Sysmän tekninen johtaja Waltteri Martelin toivoo, että nykyinen tilanne on tilapäinen, eikä hintojen nostamiseen tarvitse ryhtyä.

– Emme ole valmistelleet hinnannousujen siirtoa palvelumaksuihin. Mikäli tilanne pitkittyy, asiaa voidaan tarkastella uudelleen. Lienee sanomattakin selvää, ettei viime vuonna talousarviota laadittaessa tällaista kustannusten nousua ole voitu huomioida, huomauttaa Martelin.

Sähkön hinnan nousun on ennakoitu vaikuttavan muun muassa uimahallien, jäähallien ja muiden liikuntapaikkojen toimintaan. Muun muassa päijäthämäläinen Padasjoki pohtii uimahallien ja erityisesti isojen kiukaiden käyttöaikojen lyhentämistä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 21.9.2022 klo 23:een saakka.