Hyppää sisältöön

Emeritaprofessori ihmettelee: hoitajapula yllätti hallituksen, vaikka siitä on varoiteltu 20 vuotta

Hoitajamitoitus on vastatuulessa, kun hoivakoteihin ei löydy työntekijöitä.

Hoitajat osoittivat mieltä perjantaina eduskuntatalon edessä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hoitajamitoitus. Hoitotakuu. Vanhusten ikäohjelma. Terapiatakuu.

Näitä sanoja toistellaan vielä moneen kertaan ennen kevään eduskuntavaaleja. Ne ovat uljaita päämääriä, joihin päättäjät pyrkivät.

Samaan aikaan kansalaiset jonottavat päivystyksessä, masentuneet etsivät terapeuttia ja huonokuntoiset vanhukset odottavat paikkaa hoivakotiin.

Päätöksiäkin on tehty. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) luetteli Yle TV1:n Ykkösaamussa miljardin euron menolistaa hoitoalalle: 265 miljoonaa vanhusten ympärivuotiseen hoivaan, 30 miljoonaa kotihoitoon, hoitotakuuseen ensimmäisenä vuonna 75 miljoonaa ja lisää rahaa hoiva-avustajien koulutukseen.

– Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan taas miljardi, ei tämä tällä tule kuntoon, Lindén totesi.

Tutkijoiden mukaan päättäjät ovat unohtaneet, että nyt eletään vasta vuotta 2022. Suuret sotien jälkeen syntyneet ikäluokat ovat seitsemänkymppisiä. Kestää vielä pitkään, ennen kuin he tarvitsevat paikan hoitokodissa.

Jylhä: Nykytilanne tulee kalliiksi

Näyttää siltä, hoitajapula yllätti kaikki. Emeritaprofessori Marja Jylhä ihmettelee, miten näin pääsi käymään.

– Tutkijat ovat puhuneet ikääntyneiden hoivantarpeen lisääntymisestä tauotta 20 vuotta. Sitä ei ole kuunneltu, Jylhä sanoo.

Jylhän mielestä Suomella olisi varaa hoitaa vanhuksensa. Kaikki ikäihmiset eivät tarvitse hoitoa, vaan tarve keskittyy paljolti yli 85-vuotiaisiin ja heidän viimeisiin elinvuosiinsa.

Nykytilanne tulee Jylhän mukaan kalliiksi.

– Paljon kotihoitoa saavien hoito on kotona kalliimpaa kuin hoivakodissa, ja poliisit käyttävät ylenmäärin aikaa yksin asuvien eksyneiden vanhusten etsimiseen. On aivan selvää, että jos tilanne käytäisiin systemaattisesti läpi, huomattaisiin, ettei tämä ole ensisijaisesti rahakysymys.

Hoitajamitoitus on hyvä tavoite, mutta...

Ylen haastattelemat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että Suomen tarvitaan hoitajamitoitus. Hallituksen tavoite on nostaa hoitajien määrä 0,7 hoitajaan vanhusta kohden huhtikuun alkuun mennessä. Hoitajamitoituksen kiristäminen on ollut yksi hallituksen keskeisistä hankkeista ja viime vaaleissa se oli kaikkien puolueiden tavoitteena.

– Hoitajamitoitus on vuosikausiin parasta, mitä vanhustenhoidossa on saatu aikaan pitkään aikaan. Jos sitä aletaan lykätä, se on huono merkki hoitajille, Jylhä sanoo.

Ongelma on se, että nykyisiinkään tavoitteisiin ei päästä. Hoivakoteja on jouduttu laittamaan kiinni (siirryt toiseen palveluun), kun mitoitus ei ole täyttynyt. Päivystykset ovat täyttyneet apua hakevista vanhuksista. THL on arvionut, että hoitajamitoituksen nostaminen vaatisi 3 500 hoitajaa lisää.

Oppositio sai tästä vettä myllyynsä ja teki vanhustenhoidosta välikysymyksen. Hallituksenkin rivit alkavat hajota: hoitajamitoituksen voimaantuloa halutaan porrastaa. Vasemmistoliitto vastustaa ajatusta.

Saari: Hoivakodeille pitäisi saada lisää päätösvaltaa

Hoitajamitoitus saa puutteistaan huolimatta vihreää valoa myös Juho Saarelta. Hän on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani. Hän harmittelee, että matkaan on tullut mutkia.

– On tullut useampi yllätys. Meillä on näitä pörriäisiä ja kuntien hoivakoteja. Henkilöstöä ei ole saatu riittävästi oppilaitoksista eikä muilta sektoreilta. Joissakin tapauksissa on käynyt niin, että yksiköitä on jouduttu lopettamaan.

Saari olisi toivonut, että hoivakodeille ja laitoksille olisi annettu enemmän päätäntävaltaa siihen, miten ne hoidon järjestävät.

– Keskeisin haaste on, että se jäykistää. Ei voi tehdä niin, että päädyttäisiin toisenlaiseen ratkaisuun, joka voisi olla asiakkaiden potilaiden ja hoitajien kannalta yhtä toimiva, Saari sanoo.

Saaren mukaan pitäisi myös pohtia sitä, miten robotiikka auttaa tulevaisuudessa vanhuksia. Robotit voivat esimerkiksi nostaa ja annostella lääkkeitä.

Rahoituskriisi hoivapalveluissa

Hoivakriisi alkoi vuonna 2019, kun selvisi, miten hoivakoteja pyörittäneet yritykset olivat keskittyneet voiton maksimoimiseen. Hoivakodeissa oli likaista ja asiakkaita oli kohdeltu kaltoin.

Turun yliopiston yliopistonlehtori Johannes Kananen uskoo, että hoitajamitoitukset tuovat näkyville jo olemassa olevat ongelmat.

– Me tarvitsemme käsipareja, me tarvitsemme ihmisiä tekemään näitä töitä. Mutta nehän (hoitajamitoitukset) ovat paljastaneet ydinongelman: meillä on rahoituskriisi hoivapalveluissa.

Kanasen mukaan Suomella olisi varaa huolehtia vanhuksistaan. Velkaa ei hänen mukaansa kannata pelätä niin kauan, kun on kasvua.

– Suomessa on jo 30 vuotta eletty niukkuudessa. Vaikka on ollut noususuhdanne, on pyritty hillitsemään kustannuksia. Tälle vuodelle meille luvataan lähes kolmen prosentin kasvua. Siinä mielessä meillä olisi tähän varaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 19.9.2022 kello 23 saakka.

Suomessa on hälyttävä pula hoitajista samalla kun meneillään on harvinaisen repivä palkkakiista. Ylen sote-toimittajan Päivi Paulavaaran mukaan palkkariidassa on nyt menty uudelle tasolle, josta toipuminen voi olla vaikeaa.

Lue myös:

Hallituksessa valmiutta lykätä hoitajamitoitusta – keskustalaiset väläyttävät aikalisää, SDP pitää viimeisenä keinona

Vasemmistoliitto suhtautuu "erittäin varauksellisesti" hoitajamitoituksen lykkäämiseen

Hoitajamitoitus tiukkenee seitsemän kuukauden kuluttua ja vanhustenhoito kipuilee jo nyt: Uusia hoitajia tarvitaan ainakin 3 500