Hyppää sisältöön

24 tuulivoimalaa jauhaa uusiutuvaa sähköä valtavalla metsäkankaalla Isojoella – kunta uskoo olevansa pian hiilineutraali

Moni kunta tavoittelee jo lähivuosina hiilineutraaliutta. Ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta alalta puuttuvat vielä yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit.

Lakiakankaan tuulipuiston voimaloita ilmasta kuvattuna.
Isojoella on satsattu viime vuosina voimakkaasti tuulivoimaan. Pienessä maatalouskunnassa uskotaan, että uusiutuvan energian tuotanto kompensoi kunnan tuottamia päästöjä tehokkaasti.

Isojoen Lakiakankaalla uusiutuvaa energiaa jauhaa tällä hetkellä 24 tuulivoimalaa, jotka tuottavat sähköä Googlelle ja Helsingin Energialle.

Parissa vuodessa noussut, mutta yli kymmenen vuotta sitten alulle pantu tuulivoimapuisto on johdattamassa pientä eteläpohjalaiskuntaa kohti omia hiilineutraaliustavoitteitaan.

Kunnanjohtaja Juha Herrala kertoo, että Isojoella tuotetaan jo nyt yli kaksi kertaa enemmän uusiutuvaa energiaa verrattuna kunnan kokonaiskulutukseen.

– Kun otetaan huomioon kompensaatiovaikutukset, jotka tuulivoimaloista saadaan, ollaan seitsemän tuulivoimalan päässä siitä, että olemme hiilineutraali kunta, Juha Herrala kertoo.

Rakennuslupia on myönnetty lähiaikoina 14 voimalalle, jotka rakentuvat mahdollisesti ensi vuonna. Herralan mukaan kunnan hiilineutraaliustavoite voi siis täyttyä seitsemän vuotta ennen aiemmin päätettyä ilmastostrategiaa.

Kunnanjohtaja Juha Herrala uskoo, että tuulivoimaloita nousee Isojoelle lisää vielä kymmeniä, jopa pari sataa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Herralan mukaan Isojoki on suhteellisen suurikokoinen kunta, jossa on sopivia ja tuulisia alueita tuulivoimaloille. Hän lisää, että kuntapäättäjien myötämielinen suhtautuminen tuulivoimaan on myös edesauttanut projekteja.

Herralan mielestä maaseutukuntia ja maataloutta parjataan ilmastotoimissa välillä turhaan.

Isojoki esimerkiksi kuuluu seudulliseen sähkönhankintarenkaaseen, jossa mukana ovat kaikki Suupohjan seudun kunnat ja Kurikan kaupunki. Kunta on sitoutunut strategiassaan käyttämään vain uusiutuvilla menetelmillä tuotettua sähköä vuodesta 2023 alkaen.

Herralan mukaan kunnassa voi ylpeä siitä, että ilmastoasiat on otettu huomioon.

– Minun viestini isojokisille maataloustuottajille on, että tuottakaa hyvällä omallatunnolla puhdasta, suomalaista ruokaa, ja kantakaa kortenne kekoon omavaraisuuden edistämisessä, ja kunta kompensoi tällä tavalla päästöt. Kun me katsomme kokonaisuutta, minkä verran päästöjä maataloudesta ja liikenteestä tulee ja kun kompensaatiot otetaan huomioon, pääsemme lähelle nollatulosta.

Moni kunnista käyttää kompensaatiolaskelmissaan HINKU- eli Hiilineutraalisuomi-verkoston päästölaskelmapalvelua.

Myös Isojoki on laskenut päästönsä samalla menetelmällä, vaikka ei kuulukaan itse verkostoon. Energiataseen laskelman on Isojoen tuulivoiman osalta toteuttanut Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalusta.

Isojoki sanoo olevansa seitsemän tuulivoimalan päässä hiilineutraaliudesta. Näin kunnan ilmastotavoitteista kertoo kunnanjohtaja Juha Herrala Mirva Ekmanin haastattelussa.

"Ei yhteisiä pelisääntöjä"

Moni kunta on asettanut itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Kuntien vertailu keskenään hiilineutraaliustavoitteissa on kuitenkin vielä vaikeaa.

– Ylipäätään hiilinielut ja kompensaatiot ovat kuntatasolla vielä uusia aiheita, joita on toki mietitty paljon ja on tehty laskelmiakin. Yhteinen näkemys pelisäännöistä vielä kuitenkin puuttuu, toteaa erityisasiantuntija Pauliina Jalonen Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksiköstä.

Jalosen mukaan ongelmia voi tulla todennettavuudesta, sillä nielun vuotuinen vaihteluväli on suurta, sekä esimerkiksi tuulivoimahyvityksistä, jos hyvitys lasketaan kaksinkertaisesti sekä tuulivoimaa tuottavassa kunnassa että kuntaomisteisessa energiayhtiössä, joka toimii mahdollisesti toisella paikkakunnalla.

Isojoen päästöistä valtaosa syntyy maataloudesta ja liikenteestä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Kehityshankkeita on kuitenkin asiasta parhaillaan menossa muun muassa maa- ja metsätalousministeriöllä ja ympäristöministeriöllä, sekä Suomen Ympäristökeskuksella, Luonnonvarakeskuksella ja Helsingin yliopistolla.

Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen asiantuntija Tatu Leinonen pitää haasteena sitä, että kehittyvissä maissa toteutettavien kompensaatiohankkeiden standardeja ei voi suoraan soveltaa kotimaisiin hankkeisiin.

– Myös vapaaehtoisia päästökompensaatioita tuottavien yritysten suunnalta on nostettu esiin, että yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan ja ne palvelisivat kaikkia, Leinonen toteaa.

Leinosen mukaan Suomessa on suuri joukko kuntia, joilla on tavoitteena vähentää päästöjä merkittävästi jo esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä.

Hänen mukaansa monella kunnalla on vielä paljon kirittävää, jotta tavoitteisiin päästään. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan myös valtion toimia esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämisessä.

Esimerkiksi tuulivoimaan ollaan Leinosen mukaan investoimassa merkittävästi Suomessa tällä hetkellä.

– Me tarvitsemme lisää puhdasta sähköä. Se on erittäin tärkeää energiakriisistä selviämiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Suomessa kuntien ilmastotavoitteilla on merkittävä rooli kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös: Uusi selvitys: Useilla kunnilla jo kovemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla, ne kattaisivat toteutuessaan yli puolet koko Suomen hiilineutraalisuudesta

Hidastaako energiakriisi ilmastotavoitteita?

Energiakriisi aiheuttaa keskustelua myös päästövähennyksiä etsivissä kunnissa.

– Uusiutuvat energiaratkaisut toisivat energiaomavaraisuutta ja helpottaisivat tilannetta, eli kiinnostus investointeihin on selvästi lisääntynyt, Kuntaliiton Pauliina Jalonen kertoo.

Jalosen mukaan joissakin yksittäisissä kunnissa joudutaan turvautumaan esimerkiksi turpeeseen tulevan talven aikana, mutta niissä on nähty, että hiilineutraaliustavoitteet eivät silti vaarannu.

– Toki ne voivat hidastaa seuraavan parin vuoden päästöjen vähenemistä energiapuolella.

Tatu Leinonen toteaa, että akuutin kriisin keskellä on käytettävä niitä toimia, joilla tilanteesta selvitään eteenpäin.

– Energiansäästö on nyt erityisen houkutteleva toimi. Sitä kautta vähennetään energiakustannuksia, lisätään omavaraisuutta ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, Leinonen luettelee.

Tuulivoimaan aiotaan investoida Isojoella jatkossakin voimakkaasti, mutta myös muita vaihtoehtoja tarkastellaan. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Ilmastotavoitteissa tärkein puoli on kuitenkin yleisesti päästöjen vähentämisessä. Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala uskoo, että kunta onnistuu myös tässä.

– Yrittäjillä on herännyt kiinnostusta esimerkiksi aurinkopaneeleihin ja myös kunta pohtii niiden asentamista omiin kiinteistöihin. Meillä on edistetty myös biokaasutuotantoa ja siihen liittyviä investointeja. Emme ole vielä onnistuneet siinä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa, Herrala pohtii.

Onko pienen kunnan helpompaa onnistua?

Kuntien päästömäärät vaihtelevat kuntien koon mukaan, eli haaste on pienillä kunnilla Pauliina Jalosen mukaan kokonaisuudessa pienempi. Myös päästösektorit, kuten liikenne tai maatalous vaikuttavat, koska kunta ei pysty itsessään vaikuttamaan niiden päästötoimiin.

Ilmastotavoitteiden kannalta on kuitenkin tärkeää, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu.

– Pienet kunnat ovat monesti ketterämpiä toimimaan yhdessä kuntayhteisön kanssa, eli se on ehkä pienen kunnan etu. Ne ovat nopeampiliikkeisiä, Jalonen kuvailee.

Sitran Tatu Leinosen mukaan pitää muistaa, että myös kunnan elinkeinorakenne vaikuttaa paljon tavoitteisiin.

Kunnilla on yleisesti ottaen merkittävä rooli ilmastotyössä, hän toteaa.

– Jos kaikki sellaiset kunnat saavuttaisivat tavoitteensa, joilla ilmastotavoitteita jo on, päästöt vähenisivät vuoteen 2035 mennessä noin 20 miljoonalla tonnilla. Tämä vastaisi suuruusluokaltaan noin puolta kuntien päästöistä.

Isojoella asuu noin 1 900 asukasta. Juha Herrala uskoo, että uusiutuva energia on keino pitää kunnan palvelut toimivina jatkossakin. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Juha Herrala muistuttaa, että pienillä kunnilla on paljon taloudellisia haasteita ja riittävän rahoituksen turvaaminen on tärkeää, että palveluita pystytään järjestämään myös tulevaisuudessa.

–Tuulivoimassa on myös taloudellinen moottori, eli verotulot ja positiiviset vaikutukset aluetalouteen, ovat merkittäviä erityisesti pienelle kunnalle, hän pohtii.

Herrala toimii parhaillaan myös uuden valtakunnallisen tuulivoimaverkoston puheenjohtajana. Hänen mielestään tuulivoimakehittämisen tulisikin olla mahdollista kaikkialla Suomessa.

Lue lisää: Sitran ilmastoselvitys saa kiitosta ja kritiikkiä – EK harmittelee hintalappujen puutetta, MTK:n mukaan positiivisemmalle ilmastopuheelle on tilausta

Monilla maitotiloilla halutaan nyt hiilineutraaleiksi – päästöjen vähentämisen ongelmana ovat etenkin koneet ja polttoöljy

Hallitus lykkäsi turvetta vastaavat ilmastopäästöt vähennettäväksi maataloudesta ja liikenteestä, ja se on hankala ja kallis tapa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 22.9. kello 23:een saakka.

Artikkelia muokattu 21. 9. klo 8.55: Lisätty Isojoki esimerkiksi kuuluu seudulliseen sähkönhankintarenkaaseen -kappale.