Hyppää sisältöön

Arvokkaat perunanpoikaset kulkevat pitkän matkan Saksasta suomalaisen lautaselle – siemenperunaa tulee nyt vähemmän, eikä se ole normaalia

Suomessa ei tällä hetkellä tehdä perunanjalostusta, ja siksi Suomen suurimmille siemenperunatiloille tuodaan minimukuloita Saksasta. Ruokaperunan hinta voi nousta monen eri asian takia.

Pohjoisen siemenperuna kiinnostaa Keski-Euroopassa.
Pohjoisen siemenperuna kiinnostaa Keski-Euroopassa.

Tyrnävällä tuotetaan noin 70 prosenttia Suomessa viljellyistä siemenperunoista eli pitkälti määritetään se, millaista ruokaperunaa suomalaiset lopulta saavat lautaselleen. Tänä vuonna siemenperunan sato jää keskimääräistä pienemmäksi, kertoo tyrnäväläinen Heikki Markus FinPom Oy:ltä.

Heikki ja hänen vaimonsa Anu Markus tuottavat ja jatkojalostavat tilallaan saksalaista korkeimman luokan siemenperunaa sekä Suomen että Keski-Euroopan markkinoille. Tilalla on tuotettu siemenperunaa jo yli 40 vuotta.

– Suomessa ei tällä hetkellä ole perunanjalostusta ja siksi minimukulat tulevat meille Saksasta. Siellä jalostuksen eteen tehdään korkealaatuista ja tarkkaa työtä, kertoo Heikki Markus.

Siemenperunan tuottaminen on monivuotinen prosessi, ja perunan täytyy olla terve ja elinvoimainen. Perunan päätyminen saksalaisesta laboratoriosta pellon kautta ruokalautaselle on valtavan työn tulos.

Siemenet saapuvat Saksasta niin sanottuina minimukuloina Tyrnävälle, jossa niitä jatkojalostetaan kolmesta neljään vuotta. Pitkäjänteisen työn jälkeen siemenet myydään ruokaperunan tuottajille, jotka tuottavat perunaa kauppojen hyllyille ja sitä kautta ihmisten lautasille.

– Minimukuloita ostetaan tilalle 50 sentin kappalehinnalla pienissä, muutaman sadan mukulan erissä. Ne ovat siis arvokasta tavaraa, jota käsitellään huolellisesti, sanoo Anu Markus.

Pitkän työn perimmäinen tarkoitus on, että peruna olisi mahdollisimman laadukasta ja hyvänmakuista.

"Pohjoinen peruna kiinnostaa"

Heikki Markus kertoo, että siemenperunan vienti ulkomaille on ollut koko ajan kasvussa. Siementä viedään etenkin Keski-Eurooppaan, joka on kärsinyt tänä vuonna historiallisesta kuivuudesta.

– Kasvinjalostajat ovat heränneet ilmaston lämpenemiseen. Mitä pohjoisemmassa ollaan, sitä terveemmät ja puhtaammat kasvuolosuhteet ovat. Pohjoinen peruna kiinnostaa, sanoo Markus.

Tulevaisuuden näkymät ovat tyrnäväläisellä perunatilalla Markuksen mukaan hyvät. Ainoastaan energiatilanne ja kuljetuskaluston riittämättömyys haittaavat vientiä. Markus kertoo Suomessa viljeltävän noin 70:ä eri perunalajiketta.

– Jalostustyötä tehdään koko ajan ja etsitään lajikkeita, jotka sopisivat tänne Suomen olosuhteisiin. Euroopassa lajikkeita on satoja, mutta kaikki eivät tietenkään sovi meidän makutottumuksiin tai kasvuolosuhteisiin, hän selventää.

Uuden perunalajikkeen jalostus kestää Markuksen mukaan noin kymmenen vuotta.

Perunalaatikoihin merkitään lajikkeet ja nostopäivät. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Sään vaihtelut yksi syy heikkoon perunasatoon

Myös Kainuussa siemenperunan sato on jäämässä aiempaa pienemmäksi. Sadonkorjuun jo hoitanut kajaanilainen maanviljelijä Vesa Keränen sanoo, että myös hänen tilansa sato jää tavoitteista.

– Tuotantomme on jäänyt 20–25 prosenttia tavallista pienemmäksi. Tilanteeseen ei ole vain yhtä syytä, mutta ei näin iso vaihteluväli ole normaalia, kertoo Keränen.

Keräsen tila on hänen mukaansa pitkälti ainoita siemenperunan viljelijöitä Kainuussa.

– Viljelijäkollegoiden kanssa puhuessa on käynyt melko selväksi, ettei muillakaan ole mikään huippuvuosi tulossa sadon puolesta. Olemme kuitenkin osanneet varautua tähän. Nyt täytyy seurata kokonaisperunamarkkinoiden tilannetta ja katsoa mihin asiat etenevät, toteaa Keränen.

Suomessa perunan sadot ylipäätään ovat tänä vuonna pahimmillaan alle kolmanneksen odotettua pienempiä. Asiasta kertoo maatalouden asiantuntijaorganisaatio ProAgria tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun).

Yksi syy heikkoon perunasatoon ovat erittäin vaihtelevat säät sekä kesän myrskyisät rankkasateet. Elo-syyskuun sateissa perunaa hukkui paljon erityisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Tiedotteessa kerrotaan laatutappioita tulevan paljon.

– Ei tämä ihan mitään normaalia vaihtelua ole. Toivottavasti tulevina vuosina pystytään varautumaan paremmin näihin sääilmiöihin, kertoo ProAgrian erityisasiantuntija Marika Sohlo.

Odotettua pienemmiksi jäävät sadot, sähkön hinnannousu, sekä polttoaineiden ja lannoitteiden kallistuminen saattavat tulevaisuudessa nostaa myös perunan hintaa.

Lue lisää aiheesta:

Perunasato jäämässä alle odotusten

Ilmastonmuutos vaikutti tähänkin: Keski-Eurooppa hamuaa nyt Suomen perunapelloille – kuvareportaasi ruuasta, joka on suomalaisille itsestäänselvyys

Sipsitehtaan myllyissä pyörii 35 miljoonaa kiloa perunaa vuodessa – Ahvenanmaan kuiva kesä verottaa paikallista satoa

Kuivuus sekoittaa koko Euroopan taloutta – myös osa Suomesta on varoitustilassa: Katso, miltä näyttää Lohjan kuivalla pellolla

Mikä perunan merkitys on sinun ruokapöydässäsi? Voit keskustella aiheesta 23. syyskuuta klo 23 saakka.