Hyppää sisältöön

Izjumin hautalöytö Ukrainassa järkytti maailmaa, ja nopeasti levisi puhe kidutuksesta – Helena Ranta tietää, voiko puheisiin luottaa

Suomalaisasiantuntija luottaa siihen, että vainajille tehdään Ukrainassa riippumaton ja kattava kuolemansyyntutkinta, jossa selviää, kidutettiinko tai teloitettiinko heitä.

Suojavarusteisiin pukeutuneet henkilöt kaivavat hautaa.
Vainajien kaivaminen ylös haudoista kestää arviolta kuukauden.

Koillis-Ukrainassa sijaitsevasta Izjumista tuli Venäjän aloittaman sodan huomion keskipiste, kun pikkukaupungin laitamilta löydettiin noin 450 vainajan haudat.

Venäjän valtauksen aikana olosuhteet Izjumissa olivat ankarat. Noin puoli vuotta kestänyt asukkaiden piina päättyi vajaat kaksi viikkoa sitten, kun Ukrainan joukot saivat Izjumin takaisin hallintaansa osana Harkovan alueen vastahyökkäystä.

Ruumiit löydettiin pian Izjumin vapauttamisen jälkeen mäntymetsästä kaupungin pohjoispuolelta.

Vielä ei tiedetä miten ja milloin haudoista löydetyt vainajat ovat kuolleet. Alueen kuvernöörin mukaan osassa ruumiista on ollut merkkejä kidutuksesta ja sitomisesta.

Sotarikoksia tutkinut professori ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta painottaa, että vasta perusteellinen kuolemansyyntutkimus voi paljastaa, mikä Izjumin vainajien kohtalo oli.

Ranta toteaa Ylelle, että mahdolliset kidutuksen merkit voidaan varmistaa oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa. Silmämääräiset havainnot eivät riitä todisteeksi.

– Kidutuksesta on puhuttu paljon. Korostaisin kuitenkin sitä, että täytyy tutkia hyvin tarkasti, onko vainajia kidutettu vai ei. On tutkittava löytyykö kiistattomia merkkejä siitä, että heitä olisi kidutettu.

Metsästä löydettyjen hautojen päällä on numeroidut puiset ristit. Kuva: Juan Barreto / AFP

Mahdolliset luodit löytyvät ruumiista

Mikäli vainajia on ammuttu, se selviää todennäköisesti, koska ruumiit ovat olleet haudattuina alle kuuden kuukauden ajan.

Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa ruumiista tutkitaan muun muassa mahdolliset luodit ja niiden jäänteet. Myös vainajan yllä olevat vaatteet tutkitaan ja tarkistetaan löytyykö taskuista henkilöllisyyden selvittämisessä auttavia papereita.

Ranta pitää tärkeänä, että Izjumissa tutkitaan muun muassa se, onko vainajia ammuttu flechetteillä eli nuoliammuksilla, joita ei saa kansainvälisen oikeuden mukaan käyttää asutuskeskuksissa käytävissä taisteluissa. Butšan verilöylyn uhreista löytyi nuoliammusten aiheuttamia vammoja.

Nuoliammus on nuolen muotoisia luoteja sisältävä ammus, joka hajoaa ilmassa. Osuessaan nuoliammukset aiheuttavat ihmiselle vakavia vammoja.

– Tämä on monisyinen ja pitkäaikainen tutkinta, joka edellyttää moniammatillista osaamista. Mukana on oltava oikeuslääkäreitä, oikeusantropologeja, oikeushammaslääkäreitä, kuvantamisen spesialisteja, valokuvaajia ja niin edelleen. Myös ballistiikka voi näytellä tärkeää osaa, Ranta toteaa.

Ukrainalaiset asiantuntijat kaivoivat ruumiita ylös Izjumin hauta-alueella maanantaina. Kuva: AOP

Mahdollista on silti sekin, etteivät kidutuksen jäljet enää näy ruumiissa.

– Vainajien kunto on ilmeisesti aika vaihteleva. Jotkut ruumiit ovat hajonneet jo pitkälle. Tähän vaikuttaa se, että vainajia ei tiettävästi ollut paketoitu muovipusseihin, vaan huopiin.

Suurin osa Izjumin vainajista oli siviilejä

Valtaosa Izjumista löydetyistä vainajista oli siviilejä. Paikallisten viranomaisten ja asukkaiden mukaan kymmenet haudatuista kuolivat asuintaloon osuneessa Venäjän ohjusiskussa.

Haudoissa oli myös sotilaiden ruumiita. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että osaa löydetyistä sotilaista olisi kidutettu.

Ranta pitää mahdollisena, että alueelle on haudattu myös Venäjän kostotoimien uhriksi joutuneita entisiä taistelijoita.

– Venäjän joukoilla oli hallussaan listat miehistä, jotka taistelivat Donbassin alueella vuonna 2014. Osa näistä miehistä on kateissa.

– Vainajien tunnistaminen on erittäin tärkeää sekä oikeudellisesti että kadonneiden omaisten kannalta. Tämä on pitkä, aikaa vievä ja inhimillisesti hyvin raskas prosessi.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta johti vuonna 1999 tutkijaryhmää Kosovon Račakissa, jossa Serbian poliisin erikoisjoukot surmasivat 45 albaanisiviiliä.

Ranta on johtanut tutkintaryhmiä Kosovon lisäksi muun muassa Bosnia-Hertsegovinassa, Irakissa ja Nepalissa. Ryhmät ovat selvittäneet kuolemansyitä ja mahdollisia ihmisoikeusrikoksia sekä keränneet informaatiota vainajien tunnistamista varten.

Haudoista nostettuja ja ruumispusseihin laitettuja vainajia oli laitettu riviin viikko sitten perjantaina. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Kyseessä ei ollut joukkohauta, vaan hauta-alue

Izjumin hautalöytöä kutsuttiin aluksi joukkohaudaksi. Myöhemmin tarkentui, että kyseessä on alue, jolla on paljon hautoja.

Valtaosassa hautoja on yksi vainaja. Hautojen päällä on numeroidut puuristit. Joihinkin risteihin on kirjoitettu myös nimi.

Osa löydetyistä haudoista oli melko uusia, osa vainajista on haudattu Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alkuvaiheessa.

Ukrainan viranomaisten mukaan alueelta on löydetty yksi joukkohauta, jossa oli 17 ruumista. Toisten lähteiden mukaan haudassa oli sotilaita ja toisten lähteiden mukaan sekä sotilaita että siviilejä.

Ranta uskoo Ukrainan resurssien riittävän laadukkaaseen tutkintaan

Tähän mennessä löydettyjen noin 450 ruumiin tutkiminen vaatii paljon resursseja ja aikaa. Kaikkien ruumiiden nostaminen kestää Helena Rannan mukaan ainakin kuukauden.

Ranta sanoo, että Izjumiin on saatu riittävästi ammattilaisia ja resursseja laadukkaan tutkinnan varmistamiseksi.

Ukrainalaiset tutkijat kantoivat ylös kaivettua ruumista Izjumin metsässä maanantaina. Kuva: AOP

Ukrainalaisten tutkijoiden lisäksi paikalla on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tutkijoita. Monet haluavat Izjumiin myös YK:n tarkkailijoita.

Vastuu tutkinnasta on kuitenkin aina paikallisilla viranomaisilla.

– Uskon, että tutkinta tapahtuu kansainvälisesti hyväksyttyjen sääntöjen ja suositusten mukaisesti.

Ongelmaksi voi muodostua se, riittävätkö kylmäsäilytystilat.

– On tärkeää, ettei ruumiiden kunto heikkene entisestään tutkimusten aikana. Yksi vaihtoehto olisi vainajien syväjäädyttäminen ja tutkiminen sitten, kun siihen on mahdollisuuksia.

Kylmäsäilytyskontteja saatetaan lähettää Ukrainaan. Ranta ei usko, että vainajia siirrettäisiin tutkittavaksi ulkomaille.

Hän pitää tärkeänä, että perusteellinen tutkimus tehdään nopeasti.

– Uskon, että kaikkien intressissä on selvittää mahdollisimman pian mitä siellä on tapahtunut ja mitä vainajille on tehty. Se annetaanko kaikkia tietoja julkisuuteen, on toinen asia.

Kartalla punaisella värillä olevat alueet olivat Venäjän valtaamia 22. syyskuuta. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

"Todisteiden väärentäminen olisi hyvin vaikeaa"

Ukrainan viranomaiset ovat olleet melko vaitonaisia hautalöytöjen yksityiskohdista. Tarkkoja tietoja ei voida antaa julkisuuteen ennen kuin tutkimukset ovat riittävän pitkällä.

– Todistusaineistosta ei ole hyvä antaa ennakkotietoja pelkästään näkemänsä perusteella. Kaiken täytyy perustua tarkkoihin oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, Ranta sanoo.

Myös huhtikuussa Kiovan lähellä paljastuneen Butšan verilöylyn uhrien kuolemansyyntutkimukset jatkuvat edelleen.

Rannan mukaan Izjumin rikospaikkatutkinta on näyttänyt hyvin organisoidulta. Ulkomaalaisten tutkijoiden paikalla olo on tärkeää myös riippumattoman tutkinnan varmistamiseksi.

– Täytyy muistaa, että hautoja on hirveän paljon ja Izjum on maailman huomion keskipisteessä. Todisteiden manipulointi olisi hyvin vaikeaa.

Tutkinnan kaikissa vaiheissa on tärkeää dokumentoida se, ketkä ovat päässeet käsittelemään aineistoa.

– Tuomioistuimen, on se sitten kansallinen tai kansainvälinen, on hyvin vaikea hyväksyä todistusaineistoa, jos todisteiden tutkinnassa on aukkoja.

Suuret sotarikosoikeudenkäynnit vasta vuosien päästä

Venäjän aloittaman sodan oikeusprosessit tulevat kestämään pitkään.

– Oikeuden pyörät pyörivät tällaisissa tapauksissa hyvin hitaasti. Toisaalta on varmasti opittu paljon niin Balkanin sodista kuin monista muistakin suuremmista inhimillisistä katastrofeista, Ranta arvioi.

Vielä ei tiedetä, missä oikeudessa sotarikoksia käsitellään. Venäjän kohdalla Kansainvälinen rikostuomioistuin ei todennäköisesti tule kysymykseen.

– Kansalliset tuomioistuimet ovat yksi mahdollisuus. Joitain oikeudenkäyntejä on aikaisemmin käyty myös kolmansissa maissa.

On myös esitetty erillisen oikeusistuimen perustamista käsittelemään Ukrainassa tehtyjä sotarikoksia.

– Se on yksi vaihtoehto, mutta se veisi aikaa ja olisi kallista. Asiaa mietitään hyvinkin tarkoin.

Helena Ranta on tutkinut sotarikoksia eri puolilla maailmaa. Kuva: Katriina Laine / Yle

Oikeushammaslääkäri Helena Rannalla on kokemusta myös sotarikosoikeudenkäynneistä. Hän oli todistajana Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin oikeudenkäynnissä Haagissa vuonna 2003.

Ranta pitää melko varmana, että Ukrainasta paljastuu vielä lisää verilöylyjä.

– Valitettavasti on todennäköistä, että vastaavia hautoja löydetään lisää. Se kertoo ihmisen pahuudesta. Sitä on vaikea sanoin kuvata.

Kreml on kiistänyt venäläisten sotilaiden syyllistyneen julmuuksiin Izjumissa tai Butšassa.

Tästä artikkelista voit lukea tuoreimmat tiedot Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta

Lisää aiheesta:

”Olette kaikki kohteena, kun Venäjä kohdistaa hyökkäyksiä Ukrainan ydinvoimaloihin”, sanoi Zelenskyi YK-puheessaan

Analyysi: Venäjän johto maalaa kuvaa sodasta koko länttä vastaan perusteena osittaiselle liikekannallepanolle

Pekka Toveri: Venäjä ei pysty tämän suurempaan liikekannallepanoon

Ylen toimittaja Antti Kuronen Izjumin joukkohaudalla: "Lemu on kuvottava, joissakin ruumiissa on merkkejä kidutuksesta"

Yle Izjumissa: Kuvat paljastavat, miltä kaupunki näyttää venäläisten vetäytymisen jälkeen

Ukraina: Izjumin joukkohaudassa 450 hautaa, suurin osa kuolleista siviilejä