Hyppää sisältöön

Näin ostovoiman lasku iskee erilaisiin perheisiin – katso, miten pärjäät taloudellisesti tulevina vuosina

Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore arvioi, miten seitsemän kuviteellisen perheen tulot, verotus ja ostovoima lähivuosina kehittyvät.

Ostovoima laskee vuonna 2022 kaikissa esimerkkiperheissä. Toisissa perheissä pudotus on kuitenkin syvempi kuin toisissa. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kotitaloudet saavat käytettävissä olevalla rahallaan kuluvana vuonna aiempaa vähemmän, riippumatta perhemuodosta. Näin arvioi tutkimuslaitos Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) tuoreessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Sitä, kuinka paljon käytettävissä olevalla rahalla saa hankittua tavaraa ja palveluja, kutsutaan ostovoimaksi.

Raportissa tarkasteltiin kuuden esimerkkiperheen ostovoiman kehitystä vuosina 2022–2024. Esimerkkiperheet on muodostettu niin, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin suomalaista väestöä.

Vaikka kaikkien perheiden ostovoima heikkenee tänä vuonna, hyvätuloiset kodit elpyvät pudotuksesta nopeasti.

Laboren laskelmien mukaan kaikkien neljän palkansaajaperheen palkkatulot kasvavat kuluvan vuoden aikana neljä prosenttia. Vuosina 2023–2024 kasvu kipuaa viiteen prosenttiin.

Hyvätuloisen pariskunnan ostovoimaa heikkenee tänä vuonna, kun etenkin omistusasumisen ja yksityisautoilun hinta nousee. Vaikka varakkaan pariskunnan ostovoima käy kuluvan vuoden aikana 2,2 prosenttia miinuksella, vuonna 2024 se on jo 2,6 prosenttia plussalla.

Kun muiden esimerkkiperheiden ostovoima kääntyy vuonna 2023 kasvuun, toimihenkilöperheen ostovoima heikkenee edelleen. Kehitystä selittää se, että toimihenkilöperhe on esimerkkiperheistä ainoa, jolla on asuntolainaa. Asuntolainan korkotason nousee, ja se syö perheen ostovoimaa.

Työntekijäperheessä ostovoima heikkenee kuluvan vuoden aikana vähemmän kuin toimihenkilöperheellä ja hyvätuloisella pariskunnalla, se laskee vain 1,1 prosenttia.

Isoin tekijä on se, että vuokra-asumisen kustannukset nousevat omistusasumista maltillisemmin.

Vuokra-asuminen vaikuttaa myös yksinhuoltajaperheen ostovoimaan. Yksinhuoltajaperheen ostovoima heikkenee kaikista esimerkkiperheistä vähiten, ja laskua on 0,5 prosenttia. Ostovoima ei kuitenkaan toivu yhtä nopeasti kuin muilla esimerkkiperheillä, ja vuonna 2023 se nousee vain 0,8 prosenttia plussalle.

Kansaneläke- ja työeläkeindeksiin sidotut etuudet eivät pysy tänä vuonna ansiotulojen kasvun perässä. Etuuksia saavien kotitalouksien tilanne heikkenee palkansaajakotitalouksiin verrattuna.

Esimerkiksi eläkeläispariskunnan ostovoima heikkenee tänä vuonna 3,7 prosenttia.

Pientä helpotusta on luvassa ensi vuonna, kun eläkeindekseihin tehdään reilu korotus.

Palkkakehityksen perässä laahaavat indeksit koettelevat myös etenkin työmarkkinatukea saavia kotitalouksia.

Työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saavan Tomi Työttömän nimellisansioiden kehitys on vuosina 2022–2024 kaikista esimerkkiperheistä heikointa.

Sekä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa että työmarkkinatukea saavien ostovoima heikkenee kuluvan vuoden aikana 2,8 prosenttia. Laskua maltillistaa se, että vuokrakulut ovat nousseet varsin maltillisesti omistusasumiseen verrattuna.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan ostovoima lisääntyy kuitenkin vuonna 2023 merkittävästi, 4,2 prosenttia_._ Kasvua selittää etenkin se, että vuonna 2023 työttömäksi jäävällä ja ansiosidonnaista saavalla etuuden perusteena olevat ansiotulot ovat nykyistä suuremmat.

Työmarkkinatuella elävän ostovoiman kasvu on ensi vuonna sen sijaan merkittävästi maltillisempaa, vain 0,9 prosenttia.

Ostovoiman kehityksellä on myös laajempaa merkitystä: se vaikuttaa kokonaiskysyntään ja sitä kautta myös talouskasvuun.

Laboren johtaja Mika Malirannan nyt käynnissä oleva reaalipalkkojen putoaminen on hyvin poikkeuksellista.

–Ainakaan vuosikymmeniin ei ole ollut näin voimakasta reaalipalkkojen alentumista, mikä nyt on meneillään. Se johtuu siitä, että meillä inflaatio on kiihtynyt todella nopeasti ja meillä on kuitenkin sangen maltilliset sopimuskorotukset pohjalla.

Reaalipalkka ottaa huomioon rahan arvon alenemisen. Inflaatio oli elokuussa Suomessa 7,6 prosenttia.

Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta muistuttaa, että reaalipalkan kehitys vaihtelee. Osalla palkansaajista kehitys on puhtaasti riippuvainen sopimuskorotuksista, kun taas osa saa esimerkiksi työpaikkaa vaihtamalla neuvoteltua itselleen merkittävästi keskimääräistä suuremman palkankorotuksen. Kuva: Tommi Pesonen / Yle

Jos merkit pitävät paikkansa, pudotus palkoissa on vain väliaikainen.

– Jos työn kysyntä on kovaa, eli tehdään paljon töitä, ja työnantajilla on palkanmaksuvaraa, historiassa se on aina johtanut siihen, että palkat ovat lähteneet kasvuun.

Miten sinä arvioit oman taloustilanteesi kehittyvän lähivuosina? Aiheesta voi keskustella lauantaihin 24. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Monelle tulee lähes 1000 euron "huomaamaton" lisäkulu tänä vuonna – Tilastokeskuskin ihmeissään: Ostovoima kapenee huolestuttavaa vauhtia

Kaalin hinta laski, kaiken muun ruoan nousi, eniten kallistui jauho – katso Ylen ruokakoneesta, miten ostoksesi kallistuvat

Inflaatio rauhoittui hieman elokuussa