Hyppää sisältöön

Moni Oulun vaalipiirin edustajista sallisi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kansallisen lainsäädännön keinoin

Oulun vaalipiirin 18:sta kansanedustajasta 10 vastasi Ylen aiheesta tekemään kyselyyn. Yhdeksän vastasi kyllä, yksi vastasi ei. 

Ylen kyselyyn vastanneet kansanedustajat olivat miltei yksimielisiä suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä. Arkistokuvassa susi liikkuu suolla auringon noustessa. Kuva: Tuomo Björksten / Yle

Yle kysyi alueen kansanedustajilta tulisiko suurpetojen kannanhoidollinen metsästys sallia luontodirektiivin mahdollistamalla kansallisella lainsäädännöllä.

Vastauksia kyselyyn saatiin 10. Yhdeksän vastasi kyllä, yksi sanoi ei.

Kysymykseen kyllä vastasivat keskustan Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen ja Hanna-Leena Mattila, sosialidemokraattien Raimo Piirainen ja Tytti Tuppurainen, kokoomuksen Janne Heikkinen ja Mari-Leena Talvitie, perussuomalaisten Jenna Simula ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

Ainoastaan vihreiden Jenni Pitko oli kyselyyn vastanneista eri mieltä. Pitkon mukaan kannanhoidollinen metsästys on suurpetojen kohdalla kiertoilmaus kiintiöihin perustuvalle metsästykselle.

– Etenkin kategorisesti kaikkien suurpetojen metsästyksen salliminen olisi katastrofaalista, sillä usea suurpetomme on kriittisesti uhanalainen laji, joita nimenomaan tulisi suojella, myös metsästykseltä.

Pitkon mukaan kestävää metsästystä voidaan kohdistaa vain lajeihin, joiden kanta on sellaisella tasolla, että se kestää metsästyksen.

Sosiaalidemokraattien Tytti Tuppuraisen ja Raimo Piiraisen mukaan suurpetojen kannanhoidollinen metsästys kansallisella lainsäädännöllä olisi mahdollista esimerkiksi suden osalta niissä tilanteissa, kun muuta ratkaisua ei ole.

– Kannanhoidollista metsästystä voidaan pitää yhtenä osana tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa, jota Suomessa tarvitaan suden suojelun ja toisaalta sen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan, Tuppurainen toteaa.

Perussuomalaisten Jenna Simula harmittelee, että karhun ja suden kannanhoidollinen metsästys on Suomessa jäissä, vaikka muualla EU:ssa sitä harjoitetaan.

– Suomen lait on pantava sellaiseen kuntoon, jotta sama onnistuu myös meillä. Suurpeto-ongelmien ehkäisyn avain on metsästys, joka pitää kannat kurissa ja pedot ihmisarkoina, Simula sanoo.

Kokoomuksen Janne Heikkinen ja Mari-Leena Talvitie peräänkuuluttavat uudenlaista ratkaisumallia tilanteeseen.

– Suomen on luotava kansallinen suurpetolainsäädäntö selkeyttämään nykytilannetta, vaatii Heikkinen.

Myös keskustan Mikko Kinnunen ja Hanna-Leena Mattila ovat sitä mieltä, että päätökset suurpetojen metsästyksestä pitäisi tehdä paikallisesti.

– Mielestäni Suomen pitäisi saada päättää suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä itsenäisesti. Suomessa tiedetään varmasti paremmin kuin Brysselissä, että paljonko Reisjärven tai Sievin alueella liikkuu susia, Kinnunen toteaa.

Samoilla linjoilla on myös keskustan Pekka Aittakumpu, jonka mukaan karhu, ilves ja susi tulee siirtää luontodirektiivissä metsästettävien lajien listalle.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen huomauttaa puolestaan kannanhoidollisen ja kontrolloidun metsästyksen olevan fiksumpi ratkaisu kuin oikeuden ottaminen omiin käsiin ja salametsästyksen lisääntyminen.

Suden kannanhoidollinen metsästys eduskunnan ratkottavaksi

Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti suurpetojen metsästyksestä. Esimerkiksi Metsästäjäliitto on kummeksunut julkisuudessa sitä, että Suomessa ei huomioida luontodirektiivin mahdollistamaa kansallista joustoa suurpetojen metsästyksessä (siirryt toiseen palveluun), kuten Ruotsissa tehdään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli puolestaan tiistaina kansalaisaloitetta, joka tähtää suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen ja susivahinkojen estämiseen. Valiokunnan aloitteesta antaman mietinnön päätösehdotuksessa (siirryt toiseen palveluun)muun muassa esitetään Suomen vaikuttamista Euroopan unionin lainsäädäntöön niin, että susi siirrettäisiin luontodirektiivissä metsästettäviin lajeihin.

Valiokunnan Oulun vaalipiirin jäsenistä sosiaalidemokraattien Raimo Piirainen kannatti päätösehdotusta, ja vihreiden Jenni Pitko oli yksi kolmesta valiokunnan jäsenestä, jotka jättivät siihen vastalauseen.

Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.