Hyppää sisältöön

Pahamaineisesta lähiöstä tuli hitti – Hervannan asuntokauppa käy kuumana, ja uusia työpaikkoja syntyy jatkuvalla syötöllä

Hervanta on kaupunki kaupungissa. Ongelmanuori, josta kuin varkain on kasvanut salonkikelpoinen keski-ikäinen. Alue on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen lähiö voi uusiutua.

Hervannasta tuli salonkikelpoinen

Vielä vuosikymmen sitten muutto Hervantaan oli monelle tamperelaiselle mahdoton ajatus. Maine Suomen kenties tunnetuimpana ongelmalähiönä istui yhä tiukassa, vaikka levottomasta 80-luvusta oli ehtinyt kulua hyvä tovi.

Nyt Hervannan asuntokauppa käy kuumana, uusia työpaikkoja perustetaan ja lapsiperheet hakeutuvat luonnon, palveluiden ja harrastusten äärelle. Ja ratikka kulkee.

Kuten Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen apulaispormestari Aleksi Jäntti toteaa: "Nyt on Hervannan vuoro".

Huono maine istuu tiukassa

Hervannan syntytarina on samankaltainen muiden suurten kaupunkien lähiöiden kanssa. Mittava muuttoliike maalta kaupunkiin 60- ja 70-lukujen taitteessa pakotti Tampereen rakentamaan paljon uusia asuntoja, nopeasti ja edullisesti.

Hervannan suunnitelmia maalailtiin 70-luvun alussa poikkeuksellisen isolla pensselillä. Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan ajatuksena oli yhdistää 50 000 ihmisen asuminen, korkeakoulut ja teollisuus yhdeksi, omavaraiseksi tytärkaupungiksi.

Paikaksi valikoitui Tampereen eteläisin kulma, jossa oli lähinnä peltoja ja metsää. Rakentamisessa tavoiteltiin väljää, rauhallista ja luonnonläheistä asumismuotoa.

Ajatus oli ylevä, mutta vauhdikas muuttoliike ja uusien asukkaiden juurettomuus aiheuttivat myös lieveilmiöitä. Alettiin puhua ongelmalähiöstä, johon yhdistettiin sosiaalisia ongelmia ja viihtymättömyyttä.

Ilmiö kärjistyi 80-luvulla, kun nuorten jengiytyminen ja muu levottomuus alkoi yleistyä. Hervannan myytti oli syntynyt.

Hervantaan ovat mieltyneet niin lapsiperheet kuin teknologiaosaajat. Hervantalainen Petri Nurminen toivoisi alueelle lisää palveluita. Video: toimittaja Mikko Hirvonen, kuvaaja Matias Väänänen / Yle.

Monipuolinen paikka asua

Petri Nurmisen perhe muutti 70-luvulla ensimmäisten joukossa silloin vielä metsäiseen Hervantaan. Lapsille uusi asuinalue oli mitä mainioin, laatikkomaisten elementtitalojen vastapainona olivat väljästi rakennetut, puistomaiset pihapiirit.

– Muuttajien joukossa oli paljon perheitä, Nurminen muistelee. Samanikäisten lasten suuren määrän vuoksi sopeutuminen oli helppoa.

Nurminen itse ei allekirjoita muisteloita Hervannan nuorison laajasta jengiytymisestä.

– Iltapäivälehtien otsikoiden jälkeen käytiin kavereiden kanssa yksi lauantai-ilta jenginuoria etsimässä – ei näkynyt kuin pari vanhempaa koiranulkoiluttajaa.

Kansainvälisyys sen sijaan on ollut Hervannassa aina läsnä.

– Täällä liikkuessa kuulee paljon erilaisia kieliä, mutta tilanne on ollut sellainen niin kauan kuin itse muistan. Siihen on tavallaan kasvanut sisään, Nurminen sanoo.

Moni Nurmisen opiskelutoveri asuu yhä Hervannassa. Ja koska alueelta löytyy paljon erilaisia asumismuotoja, kotia saatetaan vaihtaa useampaan kertaan, kulloisenkin elämäntilanteen mukaan.

Petri Nurmisen asuinaikana Hervanta on kasvanut merkittävästi. Siinä missä oli ennen vain metsää, on nyt asuntoja ja palveluita. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Entistä puhtoisempi lähiö

Soittokierros asunnonvälittäjille paljastaa, että Hervannan maine tamperelaisten keskuudessa on tällä hetkellä aiempaa parempi. Samaa kertovat tilastot.

OP Koti Pirkanmaan toimitusjohtaja Timo Voutilaisen mukaan Tampereella vanhojen asuntojen kauppa laski elokuun loppuun mennessä yhdeksän prosenttia. Samana ajanjaksona Hervannassa vanhojen asuntojen kauppa kasvoi liki neljänneksen.

– Hervanta menee selkeästi muita markkinoita vastaan, Voutilainen kertoo. Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet jopa 12 prosenttia, mitä voi pitää yllättävänä.

Hervannan suurin muuttoliike käydään kiinteistönvälittäjien mukaan nyt kaupunginosan sisällä. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Hervantaan haluaville haasteen asettaa asuntojen koko. Kaupunginosa on ollut sijoittajien suosiossa, minkä vuoksi valtaosa asunnoista on yksiöitä tai kaksiota. Tämä taas ei vastaa nykyistä kysyntää, joka suosii isoja kerrostalokolmioita, rivitaloasuntoja tai omakotitaloja.

Toiveikkaita silti riittää. Oikotien asuntohauissa Hervanta oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Tampereen suosituin. Samaa näyttävät Etuovi.comin tilastot tältä kesältä. Hervanta oli Vuoreksen kanssa kärkisijoilla kun haettiin monenlaista asuntotyyppiä: kerrostaloa, rivitaloa ja omakotitaloa.

Moni alueelle muuttanut ei halua enää pois, joten Hervannan suurin muuttoliike käydään kaupunginosan sisällä, sanovat kiinteistövälittäjät.

Lue lisää: Näkyykö yhteiskunnan eriarvoistuminen suomalaisissa lähiöissä? Vietimme päivän yhdessä Suomen kuuluisimmista lähiöistä.

Hervannan keskustassa sijaitsee kauppakeskus Duo, joka tunnettiin alun perin nimellä Hervantakeskus. Keskuksen alkuperäisosa valmistui vuonna 1979. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Hervanta on Suomen piilaakso

Viime vuosien aikana Hervanta on kehittynyt tekniikan, teknologian ja ohjelmisto-osaamisen keskukseksi.

Tampereen yliopiston Hervannan kampus on kansainvälinen 8 000 opiskelijan yhteisö, jossa on ihmisiä 60 eri maasta. Kampuksella työskentelee pari tuhatta eri alojen asiantuntijaa ja toimii lähes sata yritystä.

Naapurustossa ovat VTT sekä monta teknologia-alan yritystä, joista iso osa on syntynyt Tampereen teknillisen yliopiston osaamisesta ja tutkimuksesta. Joka viides Tampereen diplomi-insinööreistä asuu Hervannassa.

Alue sopii erityisen hyvin automaattisen liikkumisen ratkaisujen kehittämiseen. Koska asukkaita on paljon, Hervannassa on hyvä testata uusia innovaatioita vaikkapa liikenteeseen liittyen. Alueella onkin kokeiltu esimerkiksi robottibussia.

Joka viides Tampereen diplomi-insinööreistä asuu Hervannassa. Taustalla näkyy Hervannan kampusta. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Hervantajärvi kiinnostaa lapsiperheitä

Hervannasta etelään sijoittuva kokonaan uusi asuinalue, Hervantajärvi, on perheiden näkökulmasta lähes täydellinen. Lähes 3 000 asukkaalle vauhdilla rakentuva Hervantajärvi sijoittuu ratikan päätepysäkin ja kahden luonnonsuojelualueen kainaloon.

Yhdistelmä kirvoittaa kehuja, sillä vain aniharvassa kaupungissa pääsee ratikalla erämaatunnelmaan. Tämän ovat hoksanneet myös muualla kaupungissa asuvat koiranulkoiluttajat.

Asunnonostajien kiinnostusta lisää myös se, että Hervantajärven vähäisemmän tunnettavuuden ja halvemman tonttimaan ansiosta uudisrakentamisen neliöhinnat ovat selvästi halvempia kuin keskustan alueella. Varsinaisista sisäänheittohinnoista ei voi puhua, mutta hintojen uskotaan tästä nousevan alueen arvon myötä.

Kaupungin näkökulmasta Hervantajärven rakentaminen oli väistämätöntä. Pientaloalueeksi soveltuvaa maata ei liiemmin ole jäljellä, ja Hervannan palvelut muutaman kilometrin päässä olivat ohittamaton paikka.

Uusi asuinalue Hervantajärvi sijoittuu ratikan päätepysäkin ja kahden luonnonsuojelualueen kainaloon. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Osaksi kaupungin ydinkeskustaa

Jos rakennustahti jatkuu entisellään, Hervannassa asuu vuosikymmenen loppuun mennessä yli 31 000 asukasta. Luku lähestyy jo naapurikaupunki Kangasalan väkilukua.

Pormestariohjelman mukaisesti Hervantaa ollaan liittämässä tiiviimmin osaksi kaupungin ydinkeskustaa. Autoilun ja ratikan rinnalle valmistuu piakkoin Tampereen uusi pyöräilyreitti, Viinikasta Hervantaan johtava baana.

Asemakaavapäällikkö Elina Karppisen mukaan Hervantaa kehitetään jatkuvasti, mutta rakentaminen keskittyy ratikkareitin varrelle.

Tonttejakin Hervannassa vielä riittää. Alueella on isoja, vajaakäytöllä olevia pysäköintialueita, jotka olisi valjastettavissa asuinrakentamiseen.

Samaan aikaan kaavoituksessa pohditaan tarkkaan, miten Hervannalle tunnusomainen puistomaisuus ja vehreät asuinkorttelit suojaisine sisäpihoineen saadaan säilytettyä jatkossakin.

Asukkaiden näkökulmasta tämä on ensisijaisen tärkeää, sanoo Petri Nurminen, sillä koti on täällä. Kaupungin ytimen läheisyyttä hän ei sen kummemmin kaipaa, mutta Hervannan palveluihin liittyen Nurmisen tulevaisuuden toive on selkeä.

– Elän toivossa että paikalliset palvelut lisääntyvät. Joku hyvälaatuinen bistro olisi kiva.

Herättikö aihe ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 24.9. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tampereen Hervantaan tulossa lisää asuntoja ja liiketilaa – myös uusi aluepuisto suunnitteilla

Näitä paikkoja tamperelaiset pelkäävät ja näistä he pitävät