Hyppää sisältöön

Lähihoitajaopiskelija Latifa Jama pelkäsi jäävänsä yksin uudessa koulussa – yhä useampi nuori voi huonosti, ja siihen etsitään kuumeisesti ratkaisuja

Järjestöistä ja muista toimijoista koostuva työryhmä etsii parhaillaan ratkaisuja nuorten mielenterveyskriisiin. Pallo jää seuraavalle hallitukselle.

Eerika Koskinen (vas.) ja Latifa Jama opiskelevat ensimmäistä vuotta lähihoitajiksi Stadin ammattiopistossa. Koskinen haluaa töihin toimintaterapeutiksi ja Jama päiväkotiin. Kuva: Jukka Lehto/ Yle

Entä jos ei saa kavereita uudessa koulussa ja jää yksin?

Tuoretta lähihoitajaopiskelijaa stressasi viime kesänä. 16-vuotias vantaalainen Latifa Jama jännitti, miten uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu, kun yläkoulusta niin huomattava osa oli ollut etänä koronatilanteen takia.

Jama aloitti syksyllä opinnot Stadin ammattiopistossa Helsingin Malmilla. Onneksi nyt voi hymyillä.

– Koulunaloitus on mennyt hyvin, olen saanut uusia kavereita, Jama sanoo.

Opiskelukaveria Eerika Koskista stressaa, koska pian pitäisi päättää, mitä tekee isona. Lisäksi osa lähihoitajatutkinnon perusaineista vaikuttaa vaikeilta.

– Kyllä siitä kavereiden kanssa selviää, eikä tämä nyt niin vakavaa ole, 15-vuotias Koskinen sanoo hymyillen.

Vantaalainen lähihoitajaopiskelija Latifa Jama pitää nuorten yksinäisyyttä ja kaveriporukoiden ulkopuolelle jäämistä isona ongelmana. Kuva: Jukka Lehto/ Yle

Yhä useampi nuori voi huonosti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan nuorten tyytyväisyys elämään on laskenut ja yksinäisyys on lisääntynyt koronapandemian aikana.

Joukko suomalaisia järjestöjä ja toimijoita haluaa nyt pysäyttää 13–28-vuotiaiden mielenterveyskriisin ja laatii yhdessä hyvinvointiohjelmaa ensi kevään eduskuntavaaleja varten.

Mielenterveysjärjestö Mielin koordinoimassa ryhmässä on mukana 120 järjestöä, kuntaa, oppilaitosta ja tutkimusorganisaatiota. Tavoitteena on vaikuttaa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Mielin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan merkkejä nuorten lisääntyneestä kuormituksesta oli jo ennen koronapandemiaa. Tuen tarve ja haasteet ovat vain lisääntyneet.

– Samaan aikaan en näe yhteiskunnallista kopinottoa, että mietittäisiin, millä toimilla oikeasti nuorten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Pidän sitä hyvin huolestuttavana, Aalto-Matturi sanoo.

Nuorten hyvinvointiohjelma on määrä saada valmiiksi myöhemmin tänä vuonna. Kolme teemaa on nousemassa kärkeen, kun ryhmä etsii ratkaisuja nuorten pahoinvointiin: arjen sujuminen, helposti saatavilla oleva tuki sekä kasvu- ja opiskelurauha.

Arkiohjaaja saattaa opiskelijan tunnille

Koulut ja oppilaitokset ovat saaneet lisärahaa nuorisotyöhön, jolla pyritään tasoittamaan koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Kristina Liesaho on puolen vuoden ajan toiminut arkiohjaajana Stadin ammattiopiston Malmin kampuksella. Hän kohtaa opiskelijoita ja kysyy, mitä heille kuuluu.

– Nuorilla on paljon ahdistusta. Heillä on haasteita arjen ja aamuherätysten kanssa. Koulussa oleminen muiden kanssa voi olla hankalaa. Toisaalta osaa jää helposti kavereiden kanssa taukotilaan eikä mene tunneille ollenkaan, Liesaho kertoo.

Liesahon työ on välillä hyvin konkreettista: hän soittaa opiskelijoille kannustuspuheluita aamuisin, saattaa heitä tunneille tai auttaa tulkitsemaan Kelalta tullutta kirjettä.

SPR:n nuorten turvataloissa on myös huomattu nuorten kasvanut pahoinvointi. Turvatalotoiminnasta vastaavan Leena Suurpään mukaan nuoria vaivaa yleinen epävarmuus tulevasta: on vaikeuksia saada otetta omasta elämästä ja saada aikaiseksi. Turvattomuuden tunnetta lisää ilmastokriisi.

Suomalaiset itsenäistyvät ja muuttavat pois kotoa varsin nuorina. Suurpään mukaan elämänhallinta ja raha-asiat ovat vaikeita monelle yksinään asuvalle nuorelle.

Nuorisopsykiatrian hoitojonot venähtivät

Sari Aalto-Matturin mukaan syitä nuorten kuormittumiseen voi etsiä esimerkiksi koulu-uudistuksista, kuten ilman muita panostuksia toteutetusta inkluusiosta eli erityisluokista luopumisesta.

– Meillä on ollut tapana ajatella, että kyllä nuori aina joustaa ja pärjää, vaikka nuori vasta samaan aikaan rakentaa omaa pärjäämiskykyään, Aalto-Matturi sanoo.

Nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat kahdeksankertaistuneet koronapandemian aikana.

Aalto-Matturin mukaan on nyt tärkeää, että hoitojonot puretaan ja nuorten ongelmia hoidetaan perusterveydenhuollossa terapiatakuun mukaisesti. Lisäksi tarvitaan ennalta-ehkäiseviä toimia oppilaitoksissa, asumisessa, työllisyydessä ja vanhemmuuden tuessa.

Eerika Koskinen iloitsee, että nyt voi taas nähdä kavereita isolla porukalla, kun koronarajoitukset ovat poistuneet. Kuva: Jukka Lehto / Yle

Lähihoitajaopiskelija Latifa Jama on iloinen siitä, että pahin koronatilanne näyttää väistyneen – ja ennen kaikkea saa taas olla kavereiden kanssa ja pääsee taekwondo-treeneihin.

Latifa Jama ja Eerika Koskinen pitävät nuorten yksinäisyyttä isona ongelmana. Mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret voisivat paremmin?

– Kouluissa pitäisi olla enemmän toimintaa, joka tuo nuoria yhteen, Jama sanoo.

– Pitäisi olla maksuttomia nuorten festareita tai leirejä, jotta vähävaraisemmatkin pääsevät mukaan, Koskinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 22. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Valtaosa lukiolaisista pitää opiskelua raskaana ja ystävystyminen on monelle hankalaa – näin opiskelijat kommentoivat tuoretta Lukiolaisbarometriä

Lukiolaista kalvaa huoli tulevasta – hänellä on tuleville sotepäättäjille selkeä toive