Hyppää sisältöön

Analyysi: Voittiko Saksa vai Suomi, kun Uniper päätyi nyt Saksan haltuun? Fortumin surkea seikkailu loppui laimeaan onnistumiseen

Joku saattaisi väittää, että Saksaan epäonniselle valloitusretkelle lähteneet suomalaiset selvisivät liian vähällä, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

Sopimus on kiusallinen myös Saksalle, kun saksalaisten veronmaksajien rahaa siirtyy Fortumin kirstuun. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nyt se ratkesi. Fortum pääsee eroon Uniperista ja saa takaisin yhtiölle antamansa neljän miljardin euron lainan – ja pääsee eroon myös neljän miljardin euron takauksesta.

Lisäksi Fortumin tai Suomen valtion ei tarvitse sijoittaa Uniperiin uutta pääomaa.

Nämä olivat juuri ne vähimmäisvaatimukset, jotka Fortumin pääomistaja Suomen valtio sopimukselle asetti. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) voi hykerrellä tyytyväisenä.

Muille ei kovin paljon hykerreltävää jää. Suomalaisten viiden vuoden seikkailu Saksassa oli surkea näytös:

Fortum näyttää lähteneen Uniper-kaupoille luottaen sinisilmäisesti Venäjään kaasuntoimittajana – ja tuntematta sopimuksiin liittyviä riskejä tai saksalaista toimintatapaa. Vuonna 2020 Fortumin jättänyt toimitusjohtaja Pekka Lundmark ei ole kommentoinut tuon päätöksen taustoja.

Toisaalta Fortumin pääomistaja Suomen valtio antoi yhtiön johdolle aivan liian vapaat kädet päättää, miten Carunalle myydyistä sähköverkoista saadut miljardin käytetään. Silloinen omistajaohjausministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo saaneensa tiedon Uniper-kaupoista vain varttia ennen asian julkaisua.

Lintilä on käyttänyt tätä lieventävänä asianhaarana. Se on kuitenkin raskauttava todiste siitä, että valtiolla ei ole sitä osaamista, mitä Fortumin kaltaisen pörssiyhtiön pääomistajalta vaaditaan.

Tämä ei kaadu yhden ministerin kontolle. Taustalla on usemman hallituskauden verran Caruna- ja Uniper-mokailuja sekä perustavaa laatua oleva kysymys: Kannattaako valtion olla enemmistöomistajana pörssiyhtiöissä?

Tai jos valtiolla on yhtiössä strateginen intressi, onko sellaisen yhtiön paikka pörssissä?

Uniper on musta aukko

Fortum sai siis pelastettua Uniperista kahdeksan miljardin euron rahoituspakettinsa. Se oli lopulta paljon isompi asia kuin se, paljonko Fortum saisi Uniperin osakkeista.

Koko Uniperin pörssiarvo on enää reilun miljardin euron luokkaa.

Fortum maksoi osakkeista aikanaan yli seitsemän miljardia euroa – ja saa niistä nyt Saksalta noin puoli miljardia euroa. Tämä on hirveä tappio, vaikka huomioisikin Uniperin muutaman vuoden kuluessa maksamat vajaan miljardin euron osingot.

Saiko Saksa siis Uniperin pilkkahinnalla? Ensimmäiseksi on syytä ymmärtää, että Uniper ei ole enää se energiayhtiö, jonka Fortum osti. Uniperista on tullut musta aukko, joka imee omistajien rahaa miljardeja euroja kuukaudessa.

Tällaisella yhtiöllä ei yksinkertaisesti ole arvoa – vaikka mukana olisikin loraus kannattavaa ruotsalaista vesi- ja ydinvoimaa.

Toki Saksa vaikutti myös itse Uniperin tappioihin. Se olisi voinut jo kesällä antaa luvan nostaa kaasun hintaa. Silloin Uniperin kuukausittaiset miljarditappiot olisivat päätyneet saksalaisten yritysten ja kansalaisten vastuulle.

Tätä Saksan valtio ei kuitenkaan halunnut tuolloin tehdä. Hinnankorotus tapahtuu näillä näkymin vasta lokakuun alussa – ja tuokin päätös voi myöhemmin peruuntua poliittisessa paineessa.

Suomi – Saksa

Heinäkuussa Saksan valtio lupasi, että vanhojen omistajien osuus yhtiöstä ei pienenisi, vaikka Saksa joutuisi kaatamaan yhtiöön lisää rahaa.

Kävi kuitenkin niin, että uuden pelastuspaketin yhteydessä Saksa ottaa Uniperin käytännössä kokonaan. Tässä mielessä Saksa petti heinäkuun pelastuspaketin yhteydessä annetut lupaukset.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Saksasta on kaadettu tämän miljardin euron arvoisen yhtiön pelastamiseen jo 13 miljardia euroa – ja nyt tulee kahdeksan miljardia euroa lisää. Fortum ei ollut valmis laittamaan enää mitään.

Tässä kohtaa tuli Saksalla raja vastaan.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo totesi sijoittajille, että Saksan pelastusoperaation jatkaminen heinäkuun linjausten mukaan olisi voinut olla ongelmallista jo kilpailu- ja valtiontukisääntelynkin kannalta.

Jos suomalaisia tilanne harmittaa, niin harmittaa se saksalaisiakin. Kun Fortum saa Uniperilta neljän miljardin euron velkansa takaisin, ne ovat käytännössä saksalaisten veronmaksajien tukirahoja.

Joku saattaisi väittää, että Saksaan valloitusretkelle lähteneet suomalaiset selvisivät liian vähällä. Esimerkiksi Uniperin kotikaupungissa Düsseldorfissa toimiva Rheinische Post kyselee (siirryt toiseen palveluun), miksi Fortum ei joudu suurempaan vastuuseen tilanteesta.

Ainakin osakesijoittajat tuntuvat ajattelevan, että nyt tehty sopimus oli Fortumille edullinen. Yhtiön pörssikurssi on tänään noin kymmenen prosentin nousussa. Uniperin osakekurssi sen sijaan syöksyy.

Voit keskustella aiheesta 22.9. klo 23 saakka.

"Strategiamme ei ollut sodankestävä", Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi tiedotustilaisuuden jälkeen tänään.
Energiayhtiö Fortum oli pitkään voittoa takova valtionyhtiöiden kruununjalokivi ja sijoittajien suosikki. Varoituksista ja Putinin sodista huolimatta yhtiö päätti panostaa Venäjään. Nyt riski on toteutunut. Miten Fortum päätyi liriin Venäjän vuoksi ja miten se siitä selviää?

Lue myös:

Tuppurainen Uniper-kaupasta: Valtiolle tärkeintä Fortumin toiminnan varmistaminen – PS:n Purran mukaan lainan takaisin saaminen ei ole voitto

Näin Saksassa reagoitiin Uniper-ratkaisuun: Ylimääräinen kaasumaksu kismittää, saksalaisministeri muistutti myös Fortumin olevan maksajana

Fortumin Rauramo: "Olemme pahoillamme siitä, miten Uniper-tarinassa kävi"

Analyysi: Saksa saattaa "kansallistaa" Fortumin tytäryhtiön – se ei ole niin törkeää kuin miltä se kuulostaa