Hyppää sisältöön

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, eurooppalaiset päättäjät tekivät ainakin yhden suuren virheen, sanoo talousnobelisti Joseph Stiglitz Ylelle

Joseph Stiglitzin mukaan maailmassa eletään nyt uutta kylmää sotaa. Meidän täytyy olla realistisempia kansainvälisessä kaupankäynnissä, talousnobelisti sanoo Ylen haastattelussa.

Näin talousnobelisti kuvailee maailmantalouden tilaa
Näin talousnobelisti kuvailee maailmantalouden tilaa

Kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopussa Ukrainaan, eurooppalaiset päättäjät tekivät Joseph Stiglitzin mielestä ainakin yhden suuren virheen.

Silloin olisi pitänyt välittömästi ymmärtää, kuinka suuren häiriön hyökkäys tulee aiheuttamaan energiasektorille, talousnobelisti Stiglitz sanoo Ylelle.

Nyt sodan tuoma häiriö tuntuu lähes kaikkien eurooppalaisten elämässä, kun sähkö- ja lämmityslaskut kallistuvat hurjaa vauhtia. Huolena on köyhyyden ja poliittisten levottomuuksien lisääntyminen.

Nämä seuraukset ovat Stiglitzin mielestä pitkälti tarpeettomia. Näin ei olisi tarvinnut käydä.

– Eurooppalaisjohtajat eivät halunneet ajatella, että tämä on tosiasiassa taloudellinen sota, jolla on valtavia seurauksia energiamarkkinoille. Johtajat eivät toimineet riittävän nopeasti.

Jakakaa voittonne, nobelisti sanoo suuryhtiöille

Joseph Stiglitz on tottunut tarkastelemaan valtioiden reaktioita taloudellisiin kriiseihin ja piirtämään kuvaa siitä, mihin suuntaan maailmantalous on menossa.

Stiglitz on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ekonomisteista. Hän sai Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2001.

Sittemmin Stiglitz on tullut tunnetuksi globalisaation ja uusliberalistisen ideologian äänekkäänä kriitikkona, joka haluaa tasata valtasuhteita rikkaiden ja köyhien maiden välillä ja verottaa raskaasti monikansallisia suuryhtiöitä.

Verotuksesta Stiglitz löytää myös yhden ratkaisun Euroopan energiakriisiin.

– Samaan aikaan, kun perheet ja pienet yritykset kärsivät valtavasti, on olemassa yhtiöitä jotka tekevät huimia voittoja. Ne eivät ole tehneet mitään erityistä luodakseen näitä voittoja vaan ne ovat puhtaasti vain hyötyneet [sodan takia] kallistuneesta kaasusta, öljystä, sähköstä ja niin edelleen.

Tämä on Stiglitzistä epäoikeudenmukaista. Tiistaina hän julkaisi yhdessä nimekkäiden kollegoidensa kanssa raportin liittyen monikansallisten yhtiöiden verottamiseen (siirryt toiseen palveluun). Raportin pääteesi on, että valtioiden on laitettava eräänlainen hätä- tai poikkeusvero sotatilanteesta hyötyville yhtiöille.

– Me sanomme niille, että jakakaa voittonne.

Stiglitz piti keskiviikkona puheenvuoron Nordic Business Forum -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Syyttävä sormi kohdistuu etenkin öljy-yhtiöihin

Muutamissa Euroopan maissa, kuten Belgiassa, käyttöön otettu niin sanottu windfall-vero.

Käytännössä kyse on ylimääräisestä verosta niille energia-alan yhtiöille, joiden voitot ovat nousseet kriisin aikana, mutta joiden tuotantokustannukset ovat pysyneet samana. Ideana on, että näitä verotuloja voidaan ohjata tukemaan esimerkiksi kaikkein eniten energian hinnannoususta kärsiviä kotitalouksia.

Myös Euroopan unionin tasolla saatetaan ottaa käyttöön windfall-vero. EU:n energiaministerit keskustelevat esityksestä todennäköisesti jälleen ensi viikolla.

Se on askel oikeaan suuntaan, mutta tulee liian myöhään ja voisi olla paljon laajempikin, Stiglitz sanoo.

Stiglitz osoittaa sormeaan erityisesti energia-alan ja etenkin öljy-yhtiöiden suuntaan.

Öljyn – kuten myös maakaasun – hinta on noussut sodan seurauksena voimakkaasti. Esimerkiksi öljyjätit Exxon, Shell ja Total ovat kertoneet huippusuurista voitoistaan.

Mutta ongelma ei ole vain öljy-yhtiöiden toiminnassa vaan sotatilasta ovat Stiglitzin mukaan voineet hyötyä myös esimerkiksi ruoka-alan yhtiöt.

Ylipäätään monikansallisia yhtiöitä on verotettu liian kevyesti, Stiglitz sanoo.

– Ne ovat käyttäneet hyväkseen globalisaatiota, jotta ne ovat voineet välttää verojen maksamisen, Stiglitz sanoo.

Hän ei ole ainoa, joka on tätä mieltä. Yli 130 maata on sitoutunut maailmanlaajuisen minimiveron asettamiseen. Hankkeesta syntyi sopu viime joulukuussa, mutta sen toimeenpano on vielä kesken.

Pandemia näytti globalisaation hyvät ja huonot puolet

Globalisaatio on yksi Stiglitzin keskeisimmistä tutkimuskohteista.

Ensin pandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvät laajat sanktiot sekä puheet myös Kiinaan liittyvien riskien uudelleen arvioinnista. Missä tilanteessa globalisaatio nyt on?

Stiglitz tekee ensin kaksi havaintoa pandemiasta. Se nimittäin osoitti hänen mukaansa globalisaation hedelmät ja sen nurjan puolen.

Koronavirusrokotteen kehitys oli tieteen ja globalisaation voitto. Unkarilainen tutkija työskenteli MRNA-hankkeessa Yhdysvalloissa ja turkkilainen tutkija Saksassa, Stiglitz luettelee.

Mutta loppu on epäonnistumista.

– Rokotteiden globaalissa jakelussa epäonnistuttiin pahasti. Niitä hamstrattiin.

Stiglitz näkee, että tämän epäonnistumisen seuraukset heijastuvat myös Venäjän hyökkäyssotaan liittyviin reaktioihin.

Iso joukko maailman maita – etenkin Afrikassa – ei ole selvästi tuominnut Venäjän sotatoimia Ukrainassa. Näiden maiden reaktiot liittyvät Stiglitzin mielestä rokotteiden hamstraukseen ja siihen, ettei rokotteiden valmistukseen tarvittavaa tietotaitoa ja immateriaalioikeuksia ole jaettu köyhemmille maille.

– Miksi me tukisimme pakotteitanne, kun te olitte itsekkäitä silloin, kun me tarvitsimme apua?

– Me maksamme nyt itsekkyydestämme.

"Olemme uudessa kylmässä sodassa"

Globalisaatio voi silti yhä tuottaa myös hyötyjä.

Stiglitz ei ole menettänyt uskoaan siihen, että kansainvälinen kaupankäynti voi luoda hyvää laajalle ihmisjoukolle.

– Meidän täytyy olla realistisempia. Olemme nyt ymmärtäneet, että maiden rajoilla on väliä ja on tahoja, jotka eivät jaa arvojamme, Stiglitz sanoo.

– Toivon, että voimme vakuuttaa ihmiset eri puolilla maailmaa siitä, että demokratian ja ihmisoikeuksien sekä taloudellisen kehityksen välillä on yhteys.

Haastattelupäivänä Venäjän presidentti Vladimir Putin on kertonut osittaisesta liikekannallepanosta. Taloustieteen professori Stiglitzillä on varsin synkkä käsitys tämänhetkisestä maailmanjärjestyksestä.

– Me olemme uudessa kylmässä sodassa. Halusimme tai emme, se on totta.

Mutta on myös asioita, joissa Stiglitz on toiveikas.

Hän sanoi Nordic Business Forum -tapahtuman tilaisuudessa, että uusiutuvan energian saatavuus ja sen nykyinen edullinen hinta ovat yllättäneet hänet positiivisesti.

Myös nuoret antavat pian 80-vuotiaalle Stiglitzille toivoa. Nuoret ymmärtävät ilmastonmuutoksen hidastamisen tärkeyden ja myös eriarvoisuuteen liittyvät vaarat, hän sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 24. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Verojärjestelmä kasvoi kieroon ja siihen sisältyy riski, sanoo huippuekonomisti Gabriel Zucman – hän kehottaa Suomea nousemaan esimerkiksi