Hyppää sisältöön

Sairaanhoitajaksi hakevien määrä romahti syksyn yhteishaussa – toiminnanjohtaja Mielityinen: "Hoitajapula ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä"

Hakijoiden määrä hoitajakoulutukseen on laskenut merkittävästi viime vuosina. Ammattikorkeakouluista arvioidaan, että syynä ovat alan vetovoima eli työehdot.

Ammattikorkeakouluilla tekee jo tiukkaa täyttää kaikki paikat sairaanhoitajien opinnoissa. Hakijoita on ollut vielä hiukan enemmän kuin avoimia paikkoja. Kuva: Jani Saikko / Yle

Ammattikorkeakouluja odotti syksyn yhteishaussa ikävä yllätys. Sairaanhoitajaksi haluavien hakijoiden määrä romahti suomenkielisissä opinnoissa toissa vuodesta 1 239:llä ja viime vuodesta 369:llä. Yhteensä sairaanhoitajakoulutukseen haki 2 511 ihmistä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen pitää kehitystä huolestuttavana, kun Suomessa käy kuumana keskustelu hoitajapulasta.

– Varmaankaan kellään ei ole kehitykseen yksiselitteistä vastausta. Vaikea on kuvitella, etteikö julkinen keskustelu ja työmarkkinatilanne tähän vaikuttaisi.

– Numeroista kuitenkin näkyy, että kehitys on ollut pitkäaikaista, eikä se ole akuutin työmarkkinatilanteen aiheuttamaa, Mielityinen sanoo.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super sovittelevat parhaillaan työehtoriitaansa Kunta- ja hyvinvointialuetyöntajat KT:n kanssa valtakunnansovittelijan toimistolla.

Pitkään jatkuneen työriidan keskiössä on ollut Tehyn ja Superin vaatimus viisivuotisesta palkkaohjelmasta, jota työnantaja pitää liian kalliina.

Palkkojen lisäksi julkiseen keskusteluun ovat nousseet hoitajien työolot, minkä on eri puheenvuoroissa nähty karkottavan ihmisiä alalta.

Hakijoiden määrä on vähentynyt suomenkielisiin hoitajien koulutusohjelmiin aina vuodesta 2016 lähtien. Pudotus hakijamäärissä on ollut yli 40 prosenttia.

Mielityisen mukaan tilanne kertoo laajasti ennen kaikkea alan vetovoiman ongelmista.

Opiskelupaikat saadaan vielä täyteen

Hallitus on lisännyt hoitajaksi kouluttautuvien aloituspaikkamääriä (siirryt toiseen palveluun) viime vuosina. Toiminnanjohtaja Mielityisen mukaan nyt ollaan kuitenkin saavuttamassa raja siinä, että koulutuspaikkojen lisäämisellä voidaan paikata hoitajapulaa.

– Tämä ongelma ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä. Nyt alan veto- ja pitovoimaan pitää keksiä muita keinoja, Mielityinen sanoo.

Perinteisesti sairaanhoitajien koulutus on ollut todella vetovoimaista, mutta nyt opiskelupaikkoja on vain hieman enemmän kuin hakijoita. Alueellista vaihtelua on paljon.

Toiminnanjohtaja Mielityisen mukaan alalle hakeutuneet nuoret ajattelevat ehkä työstään eri tavalla kuin vanhempi sukupolvi.

– Alalle on hakeutunut paljon lahjakkaita nuoria korkeilla arvosanoilla, ja he ovat huomanneet, että heillä on myös paljon muita mahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa.

Mielityisen mukaan työolot ja etenemismahdollisuudet vaikuttavat siihen, kuinka kauan valmistuneet viihtyvät alalla. Hän alleviivaa, ettei hän ota kantaa keskeneräisiin työmarkkinaneuvotteluihin.

– Ammattikorkeakoulujen sanoma on se, että korkeatasoisesta sote-koulutuksesta on pidettävä kiinni. Koulutuksen vetovoimaan vaikuttaa työmarkkinoiden vetovoima, mahdollisuudet kouluttautua lisää ja kehittää työtään.

Perinteisesti ammatin työmarkkina-asemalla viitataan palkkaan, työaikaan ja valtaan vaikuttaa siihen, miten työt tehdään.

Hakijamäärät kaksinkertaistuivat englanninkielisiin koulutusohjelmiin

Ammattikorkeakoulut saivat tuoreimmista tilastoista myös ilon aiheita. Hakijamäärät ovat yli kaksinkertaistuneet englanninkielisiin hoitoalan koulutusohjelmiin.

– Ammattikorkeakoulut ovat tehneet todella paljon ja pitkään kansainvälistä markkinointia. Nyt korjataan sitä satoa.

Mielityinen sanoo, että kansainvälisessä markkinoinnissa on kyse pitkäjänteisestä työstä. Hän arvioi, että useat ammattikorkeakoulut ovat harjoittaneet sitä tavoitteellisesti jo vähintään kymmenen vuotta.

Vieraskieliset opiskelijat tuskin ratkaisevat hoitajapulaa Suomessa, sillä opiskelupaikkoja on hakijoille vähän. Yhtä opiskelupaikkaa kohden oli 18 hakijaa tänä vuonna.

Toinen kysymys liittyy siihen, jäävätkö tutkinnon suorittaneet Suomeen. Ainakin tällä hetkellä on olemassa viitteitä siitä, että kansainvälisten opiskelijoiden siirtyminen työelämään ei ole Suomessa täysin mutkatonta.

– Kotimaisten hakijoiden määrä laskee, ja ulkomaisten hakijoiden määrä radikaalisti nousee, mutta harjoittelijoille ei meinata löytää paikkoja. Tilanne on täysin kestämätön, meidän on löydettävä uusia ratkaisuja, Mielityinen sanoo.

Keskeinen syy ilmiön taustalla on se, että sairaaloissa on henkilöstövaje. Tämän lisäksi kansainvälisten harjoittelijoiden opettaminen vaatii kielitaitoa ja aikaa ohjaajilta.

Sairaanhoitajat ja alan opiskelijat kertovat, mitä ajatuksia hoitajakiista herättää.

Oikaisu 22.9.2022 kello 10:25: Hoitajakoulutukseen syksyn yhteishaussa hakeneiden kokonaismäärä korjattu oikeaksi leipätekstissä.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 23.9.2022 kello 23 asti.

Lue lisää:

Emeritaprofessori ihmettelee: hoitajapula yllätti hallituksen, vaikka siitä on varoiteltu 20 vuotta

Tästä potilasturvallisuuslaissa on kysymys: Hoitajat voidaan määrätä töihin – yksittäinen hoitaja ei saa uhkasakkoa kieltäytymisestä