Hyppää sisältöön

Suomen suosituin kansallispuisto on ensi vuoden alusta täysin roskaton – puistonjohtajan mukaan paluuta entiseen ei ole

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa siirrytään ensi vuoden alusta roskattomaan aikakauteen. Roskattomuus koskee myös Suomen suosituinta vaellusreittiä Hetta-Pallas -välillä.

Eetu ja Katri Väinämö ovat kuljettaneet jo aiemmilla retkillään roskansa luontokeskusten jätepisteisiin. Heidän mielestään on pieni vaiva pistää pieni jätemäärä pussiin ja kuljettaa rinkassa päätepisteeseen.
Eetu ja Katri Väinämö ovat kuljettaneet jo aiemmilla retkillään roskansa luontokeskusten jätepisteisiin. Heidän mielestään on pieni vaiva pistää pieni jätemäärä pussiin ja kuljettaa rinkassa päätepisteeseen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomen suosituimmalla Hetta–Pallas -vaellusreitillä on toistaiseksi ollut jätteiden erittelypisteitä autio- ja varaustuvilla, mutta vuodenvaihteen jälkeen noin 55 kilometrin reitiltä ei löydy ainuttakaan jäteastiaa.

– Se on kohtuullinen haaste. Pitkillä vaelluksilla repuissa on enemmän tavaraa kuin päiväkäynneillä, niin siinä on ihmisillä totuttelemista ja oppimista, arvelee Pallas–Yllästunturin puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Retkeilijän on jatkossa kannettava omat roskansa repussaan ja jätteet tuodaan luontokeskuksen ekopisteeseen. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston vuosi sitten tekemässä kyselyssä vastaajat pitivät roskattoman retkeilyn periaatteita tärkeänä.

Kokenut retkeilijä tietää kuinka toimitaan

Karstulalaiset nuoret retkeilijät, Katri ja Eetu Väinämö ovat saapuneet Pallas–Yllästunturin kansallispuistoon Kilpisjärven maisemista. Jätepisteiden poistuminen reittien varsilta ei ole heille ongelma.

– Se on hyvä suunta, sanoo Katri Väinämö.

Hänen mielestään on hyvä periaate, että retkeilijän on jaksettava kantaa pois kaikki, mitä on mukanaan tuonut, myös roskat.

Molemmilla on kokemusta Lapin vaellusreiteiltä, mutta matka ruska-aikaan pohjoiseen on ensimmäinen. Roskia ei ole jätetty luontoon tai jätepisteille aiemmillakaan retkillä.

– Meillä on aina roskapussit mukana, ei se ole mitenkään vaikeaa, toteaa Eetu Väinämö.

Kaksikolle on tuttu myös retkietiketti, jossa annetaan vinkkejä kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla liikkumiseen. Samoin se on tuttu Riihimäeltä ja Hämeenlinnasta saapuneille Ulla Lehtiselle ja Eija Kankaanpäälle.

– Kohtuudella uskon tuntevani sen. Etiketti neuvoo ja ohjeistaa, kuinka toimitaan luonnossa ja autiotuvilla, se on tuttua, kertoo Eija Kankaanpää.

Siskokset ovat juuri saapuneet rinkat selässä Suomen suosituimmalta Hetta-Pallas-vaellusreitiltä. Matkaa on takana muutamassa päivässä 55 kilometriä. Reissun roskat on pakattu pussiin ja ne kulkevat rinkan taskussa.

– Olimme varautuneet roskapusseilla vaellukselle ja olimme yllättyneitä, että täällä oli vielä jäteastioita, ihmettelee Ulla Lehtinen.

Molempien mielestä ihmiset osaavat käyttäytyä hyvin retkillään luonnossa.

– Vähän oli roskia. Yksi tölkki nähtiin niin kaukana purossa, että sitä ei voinut hakea pois, muistelee Eija Kankaanpää.

Ulla Lehtinen (vas.) ja Eija Kankaanpää ovat juuri saapuneet 55 kilometrin vaellukselta päätepisteeseen Hotelli Pallakselle. Siskokset jatkavat seuraavaksi retkeilemään Hossan kansallispuistoon. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kokemattomat retkeilijät lukevat ohjeet tarkkaan

Kansallispuistojen suosio ei hiipunut tänä kesänä, vaikka korona on hellittänyt. Kävijämäärät ovat pudonneet normaalille tasolle, mutta kansallispuistot ovat edelleen suositumpia kuin ennen korona-aikaa.

Suomen kansallispuistoissa vierailtiin tammi-helmikuussa yhteensä yli 2 miljoonaa kertaa. Useat suomalaiset ovat viimeisen retkeilleet muutaman viime vuoden aikana kansallispuistossa ensimmäistä kertaa.

– Kokemusta voi olla vähemmän, mutta monet lukevat ohjeita tarkemmin. Positiivisella kampanjoinnilla viesti menee hyvin perille, uskoo puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto. Vuosittain alueelle retkeilee satojatuhansia ihmisiä. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Tahallinen roskaaminen on rangaistava teko

Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa liikkuu tulevaisuudessa puisto-oppaita, jotka opastavat ja samalla valvovat roskatonta retkeilyä. Pekka Sulkava muistuttaa, että tahalliseen roskaamiseen puututaan ja silloin vastuu on retkeilijällä.

– Se menee sitten luonnonsuojelulain ja järjestyslain rikkomuksen puolelle. Sitä kautta voidaan puuttua. Rangaistus voi olla sakko, kiteyttää Sulkava.

Sulkava ei muista tilanteita, että Pallas-Yllästunturin puistoissa olisi jouduttu sakottamaan roskaamisesta.

– Etelän kansallispuistojen ja retkeilyalueiden valvontaiskuissa sellaisesta on paljonkin havaintoja, muistelee Pekka Sulkava.

Useissa kansallispuistoissa on ollut jo pitkään reittejä, missä tauko- ja yöpymispaikoilla ei ole jätepisteitä. Peräpohjolan alueen kansallispuistoissa ja luontoreiteillä roskattomuudesta on jo kokemusta. Puistonjohtaja Hely Juntusen mukaan ihmiset tuovat roskansa pois luonnosta kohtuullisen hyvin.

– Jonkin verran roskia aina on. Useasti kansainvälisille vieraille asia ei ole aina niin tuttua. Heidän kanssaan on keskusteltu ja jouduttu siivoamaan jälkiä.

Pallas-Yllästunturin vaellusreittien varsilta poistetaan kaikki jätepisteet. Roskat kerätään pussiin ja kuljetetaan rinkassa luontokeskusten jätepisteille. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Paluuta entiseen ei ensi vuoden jälkeen ole

Metsähallituksen Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa roskaton retkeily ilman jätepisteitä on ollut pitkään suunnitelmissa, jotka nyt toteutetaan. Koronavuosina kansallispuistot pullistelivat retkeilijöitä ja jätepisteet täyttyivät nopeasti, samalla kesäajan huoltotarve lisääntyi huomattavasti.

Matkat jätteiden keräyspisteille ovat pitkiä ja maasto vaikeakulkuista, se nielee rahaa.

– Se aiheuttaa häiriöitä luontoon ja maaston kulumista. Sitä saadaan nyt huomattavasti vähennettyä, kuten myös kustannukset laskevat, laskee puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Entiseen aikaan, jossa vaellusreiteillä on jätepisteitä, ei ole paluuta. Jos vanhaan palataan, niin investoinnit kasvavat uusiin mittoihin.

– Siihen tuskin enää lähdetään, kiteyttää Pallas–Yllästunturin puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Kuuntele myös:

Silja Jaakola ylläpitää Instagramissa seikkailufiilis-tiliä, jossa jakaa omia retkikokemuksiaan ja samalla inspiroi muita lähtemään luontoon. Jaakola nauttii liikkua luonnossa yksin, mutta pelottaako häntä siellä koskaan? Toimittaja Emilia Pakkala otti selvää!