Hyppää sisältöön

Eurooppa-kirje: Belgiassa uhataan jo sähkölaskujen polttamisella – kansa voi olla kohta kaduilla, jos huoliin ei vastata

Jos ihmisten huolia ei kuunnella, luvassa voi olla yhä radikaalimpia toimia kansalaisilta. Eurooppa-kirje kertoo olennaiset EU-aiheet joka perjantai. Tilaa koko kirje sähköpostiisi.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu: Energiakriisi ja inflaatio kurittavat belgialaisia
Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu: Energiakriisi ja inflaatio kurittavat belgialaisia

Tervehdys,

Täällä Brysselissä loppukesän helleaalto on saanut väistyä viileämmän syyssään tieltä. Illat ovat jo kirpeän viileitä, ja kodeissa on kesätauon jälkeen taas väännettävä pattereita lämpimälle.

Kylmän tulo on täällä yleinen huolenaihe. Lämmitykseen käytettävän kaasun hinta on ampaissut ennennäkemättömiin sfääreihin, ja monessa kodissa pohditaan miten talvesta oikein selvitään.

Laukkaava inflaatio lisää huolta arjen pärjäämisestä. Belgiassa hinnat ovat nousseet kymmenen prosenttia vuoden takaisesta. Kuluttajien kärsivällisyyttä koetellaan.

“Olen valmis polttamaan lämmityslaskuni,” sanoo Brysselissä keskiviikkona mieltään osoittanut Rosalie L’Echo-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Ostovoiman heikkenemistä vastustavaan mielenilmaisuun osallistui poliisin arvion mukaan noin 10 000 ihmistä.

Mielenosoittajien viesti oli selvä: jos ihmisten huolia ei kuunnella, voi luvassa olla radikaalimpaa toimintaa. Vastaavia viestejä on viime viikkojen aikana kantautunut eri puolilta Eurooppaa.

Kansalaisten liikehdintä lisää painetta EU-tason ratkaisujen löytämiseksi energiakriisiin. Päätöksiä on odotettavissa, kun EU:n energiaministerit kokoontuvat viikon kuluttua Brysselissä.

Kokouksessa keskustellaan sähkön säästämisestä, sähköntuottajien ylisuurten voittojen leikkaamista sekä sähkömarkkinoiden ulkopuolella toimivien energiayhtiöiden solidaarisuusmaksusta.

Komission mukaan esitetyillä toimilla on mahdollista kanavoida yli 140 miljardia euroa energiakriisistä kärsiville kotitalouksille. Nähtäväksi jää, tuoko komissio viikon aikana vielä uusia esityksiä ministereiden pureskeltavaksi.

Päätöksiä tehdään nyt hurjaa vauhtia, aivan kuten koronapandemian aikana. EU:ssa on laaja yksimielisyys siitä, että Venäjän vastaisilla toimilla ja energiakriisiä lieventävillä päätöksillä on kiire.

Mutta taustalla on myös huoli päätösten pitkäaikaisista vaikutuksista: ehditäänkö vaikutuksia arvioida kunnolla, ja muodostavatko EU:n toimet yhtenäisen ja johdonmukaisen kokonaisuuden?

Yhteisiä EU-tason päätöksiä on peräänkuulutettu myös venäläisten turistien viisumeihin liittyvässä keskustelussa. Suomi on toivonut, että turistiviisumit otettaisiin EU:n pakotteiden piiriin.

Venäjän ilmoittama osittainen liikekannallepano näyttäisi kuitenkin johtavan siihen, että turistiviisumeihin puututaan kansallista lainsäädäntöä tiukentamalla.

EU on niin ikään reagoinut Venäjän viimeaikaisiin toimiin. Ulkosuhdejohtaja Josep Borrellin mukaan uusia Venäjän vastaisia pakotteita valmistellaan.

Ilmeistä on, että Ukrainan sodalle ei ole näköpiirissä pikaista loppua. Tämä vetää mielen matalaksi.

Siitäkin huolimatta: mukavaa syksyn jatkoa.

Rikhard

PS: Sunnuntaina kannattaa suunnata katseet kohti Italiaa. Entisen EKP-pomon Mario Draghin johdolla Italia on onnistunut kasvattamaan luottamuspääomaansa Brysselissä. Jos äärioikeisto voittaa vaalit, Italia ja EU ovat uuden edessä.

Sitten uutisaiheisiin Euroopasta viikon varrelta. Lopun kirjeen on koostanut taloustoimittaja Elli-Alina Hiilamo.

Talousennusteet maalaavat synkkiä maisemia

Syyskuun puoliväli tarkoittaa myös talousennusteiden sesonkia.

Vuoden 2023 talouden kuva alkaa hahmottua, sikäli kuin hyhmäisen sodan, energiakriisin ja inflaation alta mikään enää hahmottuu. Ennusteissa on paljon epävarmuutta, mutta selvää on, että ensi vuoden näkymät ovat heikot. Euroopan keskuspankki alensi huomattavasti kasvuennustettaan ja ennakoi ensi vuodelle vajaan prosentin kasvua.

Myös Suomessa ennusteita on korjattu alaspäin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna Suomen talous vielä kasvaa, mutta vain niukasti. Esimerkiksi Suomen Pankki taas ennustaa Suomen talouden supistuvan ensi vuonna, 0,3 prosenttia.

Eurooppa-kirje palaa jälleen ensi perjantaina uusin aihein. Pysy kuulolla!

Voit tilata Eurooppa-kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella kirjeen sisällöstä alla olevasta linkistä. Keskustelu on avoinna lauantaihin 24. syykuuta kello 23:een saakka.