Hyppää sisältöön

Erikoinen Väärätalo tyhjennetään, koska omistajalla ei ole varaa lämmittää sitä – kaupunki joutuu katsomaan vierestä, kun keskustan talo rapistuu

Imatrankoskella sijaitseva Väärätalo autioituu, sillä talon omistavalla tanskalaisella yrityksellä ei ole varaa maksaa rakennuksen lämpölaskuja.

Väärätalo sijaitsee Imatrankosken kävelykadun keskeisellä paikalla, ja sen rappeutuminen surettaa ja huolestuttaa kaupunkilaisia. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Imatrankosken paraatipaikalla kävelykadulla sijaitseva Väärätalo uhkaa tyhjentyä lopullisesti, sillä taloon ei tule enää vettä ja pian katkaistaan sähkötkin.

Rakennusta myyvä välittäjä Pekka Piispanen MRE Real Estate oy:stä myöntää, että tanskalaisomistaja ei pysty maksamaan lämpölaskujaan.

– Tässä on se traaginen tilanne, että lämpö on ollut poikki kesäkuusta alkaen. Lämpö häviää ja vuokralaisten toimintaedellytykset häviävät. Vuokralaisten on lähdettävä – heillä ei ole vaihtoehtoja, kertoo Piispanen.

Vääräntalon tanskalainen omistaja irtisanoi yritysten vuokrasopimukset pari viikkoa sitten.

– Tällä hetkellä ei ole käynnissä mitään neuvotteluja Vääräntalon myymiseksi, Piispanen vahvistaa.

Yritykset ovat joutuneet jättämään Vääräntalon, sillä siihen ei ole tehty tarvittavia korjauksia. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Pitkään surullisin mielin

Keskeisessä kohdassa Imatraa sijaitsevan Vääräntalon kohtalo huolettaa sekä imatralaisia että kaupungin johtoa. Imatran vt. kaupunginjohtaja Matias Hilden kertoo, että Vääräntalon kehitystä on katsottu Imatralla vuosikausien ajan surullisin mielin.

Kaupunkilaisilta on tullut jonkin verran palautetta rakennuksesta.

– Rakennusvalvontaan on tullut kunnostuskehotukseen johtanut valitus julkisivuvauriosta, kertoo Imatran rakennusvalvontapäällikkö Matti Pöljö.

Korjauksia ei ole tehty, sillä Piispasen mukaan omistajalla ei ole varaa sijoittaa kiinteistöön, vaan ainoastaan omistaa se.

Hildenin mukaan Vääräntalon tilannetta on pohdittu viime aikoina runsaasti.

– Kaupunki käy jatkossakin keskustelua omistajan kanssa ja toivoo, että rakennukselle löytyisi uusi omistaja, Hilden sanoo.

Imatrankoskella sijaitsevaa Väärätaloa myyvä välittäjä Pekka Piispanen ei näe nopeita ratkaisuja huonokuntoisen rakennuksen tulevaisuudelle. Tanja Hannus haastattelee.

Paljon miinuksia

Väärässätalossa on paljon pielessä. Sillä ei ole tuottoa eikä se ole Piispasen mukaan myöskään kehityskelpoinen. Lisäksi se sijaitsee pienessä kaupungissa taantuvassa osassa Suomea. Vaikka Venäjän tilanne olisi toisenlainen, sekään ei pelastaisi taloa.

– Kiinteistömassalle ei ole tehtävissä tällä hetkellä mitään, Piispanen sanoo.

Koska kiinteistö on yksityisessä omistuksessa, kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ovat hyvin rajalliset. Lisäksi kyseessä on osittain suojeltu rakennus. Yleiskaavassa suojeltuja kohtia ovat Matinkadun puolen jugend-julkisivu ja kävelykadun julkisivu.

Kaavoittajat ja Museovirasto hidastavat väkisin mahdollisia muutosprosesseja, jos rakennukselle joskus saataisiinkin uusi omistaja.

– Mahdollisen uuden omistajan pitäisi olla pitkämielinen, varautua pitkiin neuvotteluihin ja olla myös erittäin osaava suunnitelmissaan, joita esittelee kaupungille ja museoväelle, Piispanen lisää.

Hän ei näe Vääräätaloa myöskään asuintalona, sillä Imatralle valmistui viime vuonna vain kahdeksan uutta asuntoa.

– Vastaavia ongelmakiinteistöjä tulee nykyisin esiin aika paljon eri puolilta Suomea, toteaa myös Matias Hilden.

Yksi mahdottomaan tilanteeseen joutuneista Vääräntalon yrittäjistä on parturiyrittäjä Dilsher Youssef, jonka liiketoiminta kärsi vesien katkaisemisesta. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kaatumassa kaupungille ja purettavaksi

Asia ratkennee joko niin, että rakennukselle löytyy uusi omistaja tai rakennus tulee kaupungin huostaan pitkän pakkokeinoprosessin päätteeksi.

– Esimerkiksi Kouvolassa kaupunki yritti purkaa yhtä taloa kymmenien vuosien ajan, ja kesällä se saatiin lopulta puretuksi, Hilden toteaa.

Lue lisää: Asukkaiden kauhuksi naapuriin kohosi hulppean omakotitalon sijaan kaatopaikka – yli 30 vuotta maisemaa pilannut jätevuori on viimein poissa

Saako rakennuksen, josta kukaan ei pidä huolta, jättää lahoamaan paikalleen? Kaupungin lakisääteiset velvoitteet liittyvät erityisesti rakennusvalvontaan.

– Kaupungilla on kyllä aika hyvät keinot puuttua hylättyjen autojen ongelmaan, mutta rakennusten osalta prosessit ovat huomattavasti pidempiä, Hilden sanoo.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan "rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Jos tätä velvollisuutta laiminlyödään, voi rakennusvalvonta määrätä rakennuksen korjattavaksi ja ympäristön siistittäväksi."

Imatran rakennusvalvontapäällikkö Matti Pöljö muistuttaa myös, että tyhjilleen jäävät kiinteistöt houkuttelevat valitettavan usein ilkivallan tekijöitä ja aiheuttavat luvatonta käyttöä ja sitä kautta rakennuksen vaurioitumista.

– Akuutti puuttuminen tähän on poliisiasia. Rakennusvalvonta pääsee puuttumaan vasta vaurioihin kunnostuskehotus- ja pakkokeinomenettelyn avulla, jossa tehosteena on mahdollisuus käyttää uhkasakkoa ja teettämisuhkaa, Pöljö lisää.

Pöljön mukaan on oletettavaa, että valvontakäynnit Vääräntalon kiinteistöllä tulevat lisääntymään ilkivallan aiheuttamien siisteys- ja turvallisuusvaarojen vuoksi.

**Lue lisää: **Erikoisen muotoinen liiketalo hajoaa käsiin, eikä omistajaa saada kiinni – kampaajalta katkesi lämmin vesi: "Asiakas menee kotiin pesemään tukan"