Hyppää sisältöön

Liikekannallepano tulee tuntumaan Venäjän taloudessa, asiantuntija arvioi – "Kulutus on vähentynyt ja hinnat ovat nousseet hyvin voimakkaasti"

Liikekannallepanon vaikutukset voivat alkuun olla rajallisia, mutta osittain niitä on jo nähty, sanoo ekonomisti Heli Simola.

Suomen Pankin vanhemman ekonomistin mukaan liikekannallepano heikentää Venäjän taloutta entisestään
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin mukaan liikekannallepano heikentää Venäjän taloutta entisestään

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen aamussavieraillut Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola ei näe liikekannallepanon vaikutuksia myönteisinä Venäjän talouden kannalta. Liikekannallepano koskee 300 000 työikäistä miestä.

– Toki tällä on edelleen negatiivisia vaikutuksia Venäjän talouteen, totesi Simola.

Hän täsmensi, että Venäjän talous on kääntynyt jo laskuun tämän sodan ja siitä aiheutuneiden pakotteiden seurauksena.

– Kulutus on vähentynyt, hinnat ovat nousseet hyvin voimakkaasti ja ylipäänsä valtion ote taloudesta on kiristynyt, sanoi Simola.

Simolan mukaan liikekannallepanon vaikutukset voivat olla alkuun rajallisia, mutta osittain niitä on nähty jo.

– Esimerkiksi näiden viime aikaisten uutisten jälkeen Moskovan pörssi putosi hyvin voimakkaasti, eniten sitten sodan alkamisen jälkeen, vaikka kauppaa on käyty normaalia vähemmän, Simola sanoi.

Liikekannallepano kohdistaa huomiota enemmän sotateollisuuteen

Simolan mukaan liikekannallepanon vaikutukset talouteen näkyvät myös siinä, miten valtion menoja jatkossa kohdennetaan ja sotateollisuus tulee saamaan entistä enemmän huomiota sekä valtion menoissa että muussa tuotannossa.

– Käytännössä menot lisääntyvät sotateollisuuteen [ja] kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä sitten sosiaalimenoissa, kun taas muista menoista ollaan valmiita tinkimään, Simola sanoi.

Simola huomautti, että venäläisen talouselämän näkökulmasta tilanteessa on sekä häviäjiä että hyötyjiä.

Venäjän kansalaisyhteiskuntaan perehtynyt maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen muistuttaa, että sotateollisuus on myös Venäjän yksi keskeinen vientituote.

– Sillä tavalla sillä [sotateollisuudella] on laajempaa merkitystä Venäjän taloudelle, Patomäki totesi.

Patomäen mukaan sotateollisuus ei ole pelkästään muusta pois, vaan sillä on myös kysyntää lisääviä vaikutuksia. Hän oli samaa mieltä Simolan kanssa siitä, että hyödyt jäävät isommassa mittakaavassa pieniksi.

– Toki se [sotateollisuus] sinänsä voi lisätä näitä tuotantolukuja ja tuotantomääriä, mutta eihän se sellaista talouskasvua tai hyvinvointia edistä kenenkään osalta eli siinä mielessä ei tästä Venäjän taloudelle ole hyötyä, Simola sanoi.

– Samaa mieltä, kommentoi Patomäki.

Putinin hallinnolle osittainenkin liikekannallepano on monella tavalla riski. Jo 300 000 miehen haaliminen ja lähettäminen sotaan on vaikea operaatio.

Lue myös:

Video: 32-vuotias armeijaa käymätön moskovalainen Viktor Bukrejev määrättiin palvelukseen