Hyppää sisältöön

Itsemurhaa hautova on usein vapaaehtoisen käsissä – Kriisipuhelimeen ja tukichattiin tarvittaisiin nopeasti lisää päivystäjiä

Mielenterveyden kriisityön uusille vapaaehtoisille on valtava tarve. Etenkin nuorten yhteydenotot ovat lisääntyneet viime vuosina Sekasin-chatissa ja valtakunnallisessa Kriisipuhelimessa.

Vapaaehtoistyön koordinoija Sari Romunen kertoo kriisikeskuksen toiminnasta.
Vapaaehtoistyön koordinoija Sari Romunen kertoo kriisikeskuksen toiminnasta.

Kriisipuhelin ja Sekasin-chat tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua, joka saattaa joskus pelastaa ihmishengen. Itsetuhoiset ajatukset ovat lisääntyneet pandemia-aikana. Korona-aikana yhteydenottojen määrä on kasvanut valtavasti, ja vapaaehtoisia päivystäjiä tarvitaan lisää.

Uusia vapaaehtoisia koulutetaan parhaillaan Mieli ry:n kriisikeskuksissa eri puolella Suomea ja verkossa.

Sekasin-chattiin tulee vuosittain nuorilta noin 170 000 yhteydenottoa, joista vain joka viidenteen pystytään vastaamaan. Kriisipuhelimeen joka kolmas soittaja pääsee läpi. Viime vuonna puheluita tuli noin 300 000. Koronaa edeltävästä ajasta kasvua oli noin 100 000 soittoa. Tänä vuonna puheluita tulee tätäkin enemmän.

Kriisityöntekijä Sari Romunen kouluttaa uusia vapaaehtoisia. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Nuoret hakevat nyt runsaasti apua kriisitilanteisiin.

– Sinne ihan kärkeen nousevat monenlaiset ihmissuhdeasiat. Puhelimen päätarkoitus on olla itsemurhia ehkäisevä puhelin, sanoo vapaaehtoisia kouluttava kriisityöntekijä Sari Romunen Kuopion kriisikeskuksesta.

Korona kasvatti ja vähensi vapaaehtoisten joukkoa

Koronakriisin myötä suosiotaan nostaneessa Sekasin-chatissa oli aiemmin mukana enemmän ammattilaisauttajia. Esimerkiksi nuorisotoimen työntekijät ovat nyt palanneet lähitöihin. Kriisipuhelimen vapaaehtoisten määrä puolestaan väheni, kun kaikilla vapaaehtoisilla ei ollut mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä kotoa käsin. Osa iäkkäämmistä päivystäjistä myös koki menettäneensä vapaaehtoisten yhteisön.

Nuoret hakevat apua monenlaisiin elämäntilanteisiin. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Uusia vapaaehtoisia koulutetaan tarpeen mukaan. Sekasin-chatin koulutuksen voi aloittaa verkossa milloin vain. Kuopion kriisikeskuksessa ja muilla Kriisikeskuksen paikkakunnilla on käynnissä parhaillaan vapaaehtoisten läsnäkoulutuksia.

– Koulutus on pienessä porukassa keskusteleva. Vapaaehtoisemme ovat monen ikäisiä, parikymppisistä viisikymppisiin. He ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, sanoo Romunen.

Nuoren kiitos palkitsee

Vapaaehtoisilla on usein auttamishalua ja osalla omakohtaista tai lähipiirin kokemusta kriiseistä. Kriisityö kiinnostaa myös alan opiskelijoita. Kuopion kriisikeskuksen harjoittelija, Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Sini-Tuulia Tuomainen jatkaa harjoittelun jälkeen vapaaehtoisena. Työvuorot nuoria auttamassa Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa ovat olleet palkitsevia.

– Parasta on, kun nuori kiittää lopussa, että on saanut apua tai ajatusta johonkin suuntaan. Se tuntuu aina hyvältä, sanoo 30-vuotias Tuomainen.

Sini-Tuulia Tuomainen päivystää Sekasin-chatissa ja Kriisipuhelimessa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Sekasin-chatin vapaaehtoistyö kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia.

Osa Kriisipuhelimen vapaaehtoisista on ollut mukana jopa 30 vuotta, kertoo Mieli ry:n kriisitoimintojen päällikkö Susanna Winter.

– Ihmiset, jotka ovat tällaisessa vapaaehtoistyössä, ovat aivan erityinen porukka. Moni sanoo, että on nyt eri ihminen kuin ennen vapaaehtoistyötä.

Ammattilaiset pitävät kriisityön vapaaehtoisista hyvää huolta. Päivystysvuoroja puretaan keskusteluissa. On tärkeää, että päivystyksen huolet eivät jää vaivaamaan yksin vuoron jälkeen.

Nuorten keskustelutarpeen lisääntyminen on näkynyt jo ennen koronaa. Suorituspaineet elämässä kasaantuvat nuorelle yhä aikaisemmin, sanoo Winter.

– Nuoren pitää tietää varhain, mitä hänestä tulee. Kolmekymppisenä pitäisi olla jo elämä valmiina.

Tietoa Mieli ry:n palveluista löydät tästä osoitteesta.

Lue myös:

Nuorten hätä on kasvanut avunantokykyä suuremmaksi – Sekasin-chatin päivystäjä: "Mietin huolestuneena että kuka näitä kaikkia nuoria ehtisi auttamaan"

Noora Frantzi, 30, kouluttautui keväällä vapaaehtoiseksi kriisipuhelinpäivystäjäksi ja auttaa nyt ahdistuneita suomalaisia – puheluiden määrät räjähtäneet