Hyppää sisältöön

HS:n entinen toimituspäällikkö kertoi kuulustelussa, että myös päätoimittaja sai tiedon Viestikoekeskus-jutusta ennen julkaisua

Päätoimittaja ei kiistä eikä vahvista sitä, että olisi saanut tiedon etukäteen. Keskusrikospoliisi luovutti tänään medialle Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutista koskevan esitutkinta-aineiston.

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi kolmen Helsingin Sanomien toimittajan syytteiden käsittely 25.8.2022. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi odotti aamulla oikeudenkäynnin alkua, hän ei ole syytettyjän joukossa. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsingin Sanomien entisen toimituspäällikön Erja Yläjärven mukaan lehden vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sai tiedon 16.12.2017 julkaistusta Viestikoekeskus-artikkelista viimeistään kaksi päivää aiemmin suunnittelukokouksessa.

Yläjärvi kertoi asiasta poliisikuulustelussa syyskuussa 2022. Tiedot käyvät ilmi tänään julkiseksi tulleesta poliisin esitutkintamateriaalista. Yläjärveä on kuulusteltu vasta viime viikon maanantaina, 12. syyskuuta.

Yläjärvi kertoo olleensa paikalla suunnittelukokouksessa, ja hänen muistikuvansa mukaan myös Niemi kävi kokouksessa. Yläjärven mukaan artikkelista ei tehty julkaisupäätöstä vielä torstain 14.12.2017 kokouksessa.

Niemi: vastaava päätoimittaja vastaa sisällöstä

Niemi ei kiistä eikä vahvista STT:lle lehden Yläjärven kuulusteluissa kertomia tietoja

Niemi ei myöskään ota kantaa siihen, milloin hän tarkalleen sai tietää artikkelista tai milloin julkaisupäätös jutusta tehtiin. Hänen mukaansa näitä yksityiskohtia varmasti käsitellään alkavassa oikeudenkäynnissä.

– Tämän jutun osalta Helsingin Sanomien toimituksessa on toimittu normaalisti näiden toimituksellisten prosessien mukaan, ja se sisältää myös normaalin esimiesvastuun, joka koskee minua. Vastaava päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä.

Toimittajat eivät päättäneet julkaisusta

Niemen mukaan oleellista oikeudenkäynnin kannalta on se, että syytteessä olevat lehden toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen ja politiikan toimituksen silloinen vt. esimies Kalle Silfverberg "eivät ole istuneet tässä suunnittelukokouksessa tai suunnittelukokouksissa, eikä heidän kuulukaan niissä istua."

– Tämä kolmikko ei ole päättänyt tämän jutun julkaisusta, eli he eivät ole myöskään sitten paljastaneet mitään turvallisuussalaisuuksia, Niemi sanoo.

Esitutkintamateriaalin perusteella Niemi ei välttämättä saanut tietää artikkelista ennen julkaisuviikkoa.

Toimittaja Halminen on tiistaina 12. joulukuuta 2017 lähettämässään Whatsapp-viestissä epäillyt, ettei "Kaius taida tietää tästä tekeillä olevasta juttuhankkeesta mitään."

Esitutkintamateriaalin salaaminen kesti neljä viikkoa

Keskusrikospoliisi (KRP) luovutti tänään medialle HS:n Viestikoekeskus-uutisointia koskevan esitutkintamateriaalin. KRP:ltä kesti neljä viikkoa peittää laajasta materiaalista salassa pidettävät kohdat.

Oikeudenkäynti koskee joulukuussa 2017 julkaistua HS:n artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Syyttäjän mukaan ne sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää tietoa.

Esitutkintamateriaalista on muun muassa salattu Puolustusvoimien lausunnot, joissa se arvioi artikkelin aiheuttamaa vahinkoa.

Esitutkintapöytäkirjasta on salattu myös kopiot itse jutusta, jonka julkaisusta tutkinnassa oli kyse. Esitutkintapöytäkirjasta vaikuttaisi salatun kaikki kohdat, joissa viitataan artikkelin sisältöön.

Artikkeli on kuitenkin edelleen julkisesti verkossa luettavissa, ja se on kertaalleen jo julkaistu lehden painetussa versiossa.

Puolustusvoimat tiesi jutusta etukäteen

Syyttäjä vaatii kolmelle toimittajalle puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Kaikki kiistävät syytteet.

Valmisteluistunnon yhteydessä aiemmin julki tulleen lisätutkinnan mukaan Puolustusvoimat on tiennyt asiasta ainakin toukokuusta 2017, eli jo puoli vuotta ennen jutun julkaisua. Artikkelin kirjoittamiseen osallistunut Laura Halminen oli tällöin yhteydessä Puolustusvoimien upseeriin.

Haastehakemuksen kirjallisten todisteiden listalta käy kuitenkin ilmi myös, että syytteessä oleva toinen jutun kirjoittaja Tuomo Pietiläinen oli jo aiemmin tehnyt Puolustusvoimiin asiakirjapyynnön salassa pidettävistä tiedoista. Hän sai pyyntöön kieltävän vastauksen maaliskuussa 2017.

Syyttäjän mukaan asiassa on tehnyt päätöksiä politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg. Silfverberg kiistää tämän kanssasyytettyjensä Halmisen ja Pietiläisen tavoin.

Pietiläinen sanoo kirjallisessa vastauksessaan, ettei kukaan syytetyistä olisi voinut edes teoriassa tehdä minkään artikkelin julkaisupäätöstä.

Uutisoinnista päättää toimituksen johto, eli toimituspäälliköt ja päätoimittajat, vastauksessa sanotaan.

KRP piti Pietiläistä vastuuhenkilönä

KRP:n mukaan esitutkinnassa kävi ilmi, että Tuomo Pietiläinen on ollut salaiseksi määrätyn tiedon julkistamisessa keskeinen henkilö.

KRP epäilee hänen olleen alullepanija ja vastuuhenkilö, jolta toimitus sai salassa pidettävät asiakirjat.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Pietiläinen tiesi jo ennen Helsingin Sanomien artikkelin julkaisua, että asiakirjat olivat salassapidettäviä.

Kun pääesikunta maaliskuussa 2017 antoi kielteisen vastauksen Pietiläisen asiakirjapyyntöön oli perusteluna se, että tietojen julkaiseminen saattaisi vaarantaa maanpuolustuksen etua.

Pietiläinen halusi Pääesikunnalta tietoa muun muassa suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilötiedustelusta ja Puolustusvoimien tiedusteluosaston erikoiskursseista.

Pääesikunnalta pyydetyt asiakirjat olivat poliisin mukaan samoja, joita lehti oli saanut haltuunsa muuta kautta. KRP:n mukaan Pietiläisen ei olisi pitänyt tietää asiakirjojen olemassaolosta lainkaan.

Lisäksi Pietiläinen oli lähettänyt sähköpostin, jossa hän kertoi saaneensa “salaiseksi ja erittäin salaiseksi leimattua materiaalia” liittyen juttuprojektiin, jossa avataan Viestikoekeskuksen ja tiedustelun tehtäviä.

Halminen kuvasi itseään “assistentiksi”

Esitutkinnassa toimittaja Lauri Halminen kuvaili omaa rooliaan Pietiläisen “assistentiksi”, sillä projekti oli Pietiläisen aloittama ja johtama ja leipätekstin juttuun kirjoitti Pietiläinen.

Halmisen mukaan viranomaisaineisto oli kokonaisuudessaan vain Pietiläisen hallussa.

Halminen kertoi esitutkinnassa osallistuneensa projektiin alusta alkaen vastentahtoisesti ja suhtautuneensa tietojen julkaisemiseen kielteisesti.

Halmisen mukaan hän olisi halunnut keskustella mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista Helsingin Sanomien juristien kanssa, mutta asia ei koskaan edennyt heille.

Päätoimittaja välttyi syytteeltä

Syytteen saaneen Kalle Silfverbergin poliisi katsoo esitutkinnan perusteella olleen aktiivisesti mukana artikkeliprojektissa esihenkilönä. Todisteena tästä on Halmisen ja Pietiläisen hänelle lähettämiä sähköposteja ja viestejä.

Esitutkinnassa KRP epäili rikoksesta myös HS:n toimituspäällikköä Esa Mäkistä sekä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. He eivät kuitenkaan saaneet syytettä.

Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi epäselväksi.

Syyttäjällä ei siis tuolloin vielä ollut tiedossa Yläjärven kuulustelukertomusta viime viikolta.

Viisi vuotta sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin salaisiin asiakirjoihin perustuva juttu sotilastiedustelua tekevästä Viestikoekeskuksesta. Jutusta ärähti itse presidenttikin. Nyt kolme HS:n toimittajaa on oikeudessa syytettynä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Miksi vastaava päätoimittaja ei ole syytettyjen joukossa?

Lue myös:

Puolustus vetoaa HS:n Viestikoekeskus-jutussa tasavallan presidentin lausuntoon – tietoturva-asiantuntija: jutussa ei ollut mitään uutta

Helsingin Sanomat hyllytti selvitysten ajaksi toimittajan, jonka epäillään vuotaneen tietoja puolustusvoimille

Todistaja: Helsingin Sanomien toimittaja paljasti toimitukselta salaa Puolustusvoimille, että lehdellä on hallussaan erittäin salaisia papereita

Syyttäjä: Helsingin Sanomien toimittajat tiesivät mahdollisesta rikosvastuusta ennen kuin julkaisivat tietoa sotilastiedustelun asiakirjoista

Ylen uutisia Viestikoekeskusjutusta