Kalasataman leirin purkaminen ajoi romaneita yöksi kadulle

Suomeen jäi talveksi 100 kerjäläistä. He yöpyvät täpötäysissä yksiöissä ja kadulla. Uutta leiriä ei ole syntynyt. Keskusrikospoliisin mukaan osa Romanian romaneista voi olla Suomessa pakotettuina. Ihmiskauppaa ei kuitenkaan tutkita.

Kotimaa
Romanialainen mies etsi yösijaa roskalaatikosta Helsingissä 8. tammikuuta .
Romanialainen mies etsi yösijaa roskalaatikosta Helsingissä 8. tammikuuta .Yle

Romanit eivät monella sanalla kerro oloistaan.

- Yövyn, missä voin, sanoo Luca Jon Suras. Hän sanoo elättävänsä itsensä haitaria soittamalla, vaimo kerjää. Normaali viikkotienesti Suomessa on satanen viikossa.

- Nukun missä milloinkin. Nyt olen kadulla, Marian Calin kertoo. Majoituspaikkana on vaatekeräyslaatikko.

Romanien parissa työskentelevät kertovat, että suurin osa yöpyy yksiöissä, joissa saattaa olla useita kymmeniä henkilöitä. Vantaalla myös yksi yksityinen henkilö majoittaa kymmenkunta romania kodissaan.

Jokaisella on kertomuksia kotimaan hankalista ja köyhistä oloista sekä sairauksistaan. Diakonissalaitoksen Hirundon (siirryt toiseen palveluun) kautta he ovat päässeet lääkäriin. Päiväkeskuksessa Sörnäisissä voi pyykätä, kokata, käydä pesulla ja torkkua. Suomeen tulo on maksanut 150 - 300 euroa, ja paluuta vartenkin pitäisi kerätä rahat. Kaikki kertovat lähettävänsä rahaa kotiin, lapsille.

Ihmiskauppaa ei tutkita

Viime kesänä Romaniassa kymmenkunta romanialaista tuomittiin KRP:n mukaan ihmiskaupasta (siirryt toiseen palveluun). He olivat välittäneet romaneja Suomeen ja pakottaneet heidät kerjäämään, soittamaan, varastamaan tai rakennuksille alipalkattuihin töihin. KRP oli mukana tutkinnassa.

Kesän jälkeen mitään ei ole tapahtunut. Suomalaiset viranomaiset ovat harkintakannalla. Uusia tutkintoja ei ole aloitettu.

Helsingissä olevat romanialaiset sanovat, etteivät ole kuulleen ihmiskaupasta.

- Ei pysty sanomaan, kuinka moni siellä on pakotettuna. Lähtökohta on, että he ovat täällä vapaaehtoisesti, KRP:n rikoskomisario Jouko Ikonen sanoo.

Romanien parissa työskentelevät henkilöt uskovat, että valtaosa Suomeen tulleista on täällä omin toimin, osan kohdalla he epäilevät ihmiskauppaa.

- Ihmiskaupan uhri on avainasemassa. Jos hän ei ole valmis auttamaan itse itseään tai toimimaan yhteistyössä viranomaisten kanssa, puuttuminen on hankalampaa, Ikonen toteaa.

Hallituksella on tavoitteena, että kerjäämisen organisointi torjutaan. Sisäministeriö on mietiskellyt asiaa työryhmässä. Helsingin poliisi pohtii puuttumiskeinoja. Vähemmistövaltuutetun toimisto on esittänyt, että kerjäläisten asemaa yritettäisiin selvittää sosiaalityön keinoilla. Toistaiseksi keinoja ei ole keksitty.

KRP: Lapsikerjäläisiä ei Suomessa

Suomessa on tänä talvena noin 100 romania. Heistä 80 on Romanian ja 20 Bulgarian kansalaisia.

Romanialaisilla ei ole lapsia mukanaan, bulgarialaisperheillä on muutamia. Viime kesänä katukuvassa näkyneet lapset tulivat Bulgariasta perheidensä kanssa pulloja keräämään, sanoo Helsingin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä.

YLE esitti 3.1.2012 BBC:n dokumentin Romanian lapsikerjäläiset (siirryt toiseen palveluun). Dokumentin mukaan lapsia lähetettiin Romaniasta Iso-Britanniaan kerjäämään. KRP:ssä arvioidaan, että Suomessa tuskin on vastaava ilmiötä. Muutama vuosi sitten kun lapsia oli kadulla, Helsinki uhkasi huostaanotolla. Sen jälkeen romanialaislapsia ei ole näkynyt.

- Ei sitä voi täysin poissulkea, mutta ainakaan ilmiö ei ole näkyvä, sanoo KRP:n Kari Siivo.

Leiri on poissa, ongelma on poissa

Edellinen eduskunta suunnitteli kerjäämisen kieltämistä (siirryt toiseen palveluun), mutta hanke raukesi.

Kesällä 2010 Helsinki jakoi romaneille lähtörahaa, jotta he palaisivat Romaniaan. Moni lähtörahaa saaneista on Suomessa nytkin.

Viime syksynä poliisi tyhjensi Kalasataman leirin. Helsingin kaupungin mielestä varsinaista ongelmaa ei nyt ole, koska leiri on poissa ja suurin osa romaneista jonkun katon alla. Kaupunki ei aio sallia leirien rakentamista keväälläkään.

Romanialaiset näkyvät paitsi kaduilla kerjäämässä myös rikostilastoissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilastoissa omaisuusrikostilastossa romanialaisten tekemän rikollisuuden määrä kasvoi nopeimmin. He olivat vuonna 2010 he olivat kolmantena, virolaisten ja venäläisten jälkeen.

"Antakaa meille töitä!"

Romanit eivät kaihda työtä. He kertovat, että menisivät mielellään siivoamaan, peltoa kuokkimaan, rypäleitä poimimaan - mihin vaan työhön.

- Jumala päättää kaikesta. Minä rukoilen, että hän antaisi minulle töitä kolmeksi, neljäksi kuukaudeksi, sanoo Luca Jon Suras ja katselee ylös.

Monella on sekalainen työhistoria kotimaastaan, mutta ei varsinaista käsitystä, miten Suomessa voisi löytää työpaikan.

Viime kesänä Diakonissalaitos auttoi kerjäläisiä hakemaan työhön mansikanpoimintaan, mistä Italiassa on hyviä kokemuksia. He laativat cv:t ja lähettivät kuvansa. Yksikään ei kelvannut savolaisisännille.

Lähteet: YLE Uutiset / Maria Stenroos