Uuden Venäjä-tutkimusyksikön johtaja: Venäjää ei ymmärretä lännessä

Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto ovat päättäneet sijoittaa 4.2 miljoonaa euroa uuteen Venäjän tutkimuksen huippuyksikköön. Yksikön johtoon tulee Aleksanteri-instituutin nykyinen johtaja Markku Kivinen. Yksikön kunnianhimoisena tavoitteena on määritellä kokonaan uudestaan se tapa, jolla lännessä ymmärretään Venäjän muutos. Tarkoituksena on nostaa yksikkö johtavaksi Venäjän tutkimuksen keskukseksi koko maailmassa.

Kotimaa
Uuden Venäjä-tutkimusyksikön johtaja Markku Kivinen.
Uuden Venäjä-tutkimusyksikön johtaja Markku Kivinen.YLE

Uutta yksikköä tänään Helsingissä esitelleen Kivisen mukaan ongelma on siinä, että lännessä Venäjän kehitys nähdään liiaksi ennalta määräytyneenä aivan kuin Venäjällä ei olisi lainkaan toimijoita ja ratkaisuja, joita joudutaan tekemään.

- Minusta näyttää, että Venäjä on paljon enemmän suurten valintojen edessä kuin mitä yleensä ymmärretään. Ja että ne ovat monella tapaa vielä kesken eli niitä ei ole vielä tehty, Kivinen toteaa YLE Uutisten haastattelussa.

Tämä yleinen läntinen harha aiheuttaa sen, että Venäjän kehitys nähdään liian kielteisenä eikä sen modernisaation haasteita ymmärretä. Mutta Kivinen mielestä myös päinvastaista tapahtuu.

- Osittain Venäjä nähdään aivan liian myönteisessä valossa, jos ajatelleen maan arkipäivää. Kun katsotaan vain reaalitulojen kasvua, ei nähdä sitä, että sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin heikko – terveydenhuolto ja sosiaalipolitiikka ylipäätään ovat aika lailla alkutekijöissä.

Huippuyksikön tutkimusohjelma keskittyy viiteen teemaan, joista jokaisella on oma vetäjänsä. Professori Pami Aalto johtaa ryhmää, joka tutkii talouden monipuolistamisen edellytyksiä, Vladimir Gelman markkinoiden rakenteen ongelmia, Markku Kivinen itse selvittää hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä, Tuomas Forsberg Venäjän ulkopolitiikkaa ja Arto Mustajoki modernisaation historiallista kehitystä.

Lähteet: YLE Uutiset / Jarmo Mäkelä