Kaupunkien kulttuurimenot kasvaneet hieman

Maamme suurimmat kaupungit käyttivät vuonna 2010 lähes 500 miljoonaa euroa kulttuuritoimintaansa. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kaupungit käyttivät toissa vuonna kulttuuritoimintaan 100 - 240 euroa asukasta kohden.

kulttuuri
Miehet lukevat lehtiä lehtisalissa.
Rikhardinkadun kirjaston lehtisali täyttyy aamuisin asiakkaista.YLE

Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kulttuuritoimintaan kahdesta viiteen prosenttia kaikista menoistaan. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti vuodesta 2007.

- Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on edelleen pieni, vaikka viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä kuntalaisten hyvinvoinnille, sanoo Kuntaliiton kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Ditte Winqvist.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen sekä 25 kaupungin yhteisestä selvityksestä. Kulttuuritoimintaa ovat kirjastot, kulttuuri- ja taidelaitokset, kulttuuritalot ja keskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus sekä yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta.

Kunnan kulttuurirahat menevät pääosin henkilöstökuluihin

Kunnat tuottavat yhä pääosan kulttuuritoiminnastaan itse. Yksityisten toimijoiden avustusten osuus kulttuurimenoista oli kaikissa kaupungeissa alle 50 prosenttia.

Yli puolet kuntien kulttuurimenoista kohdistuu henkilöstömenoihin. Vuokrat olivat toinen suuri menoerä, joka muodosti korkeimmillaan hieman yli kolmanneksen toimintamenoista.

Selvitykseen osallistui 25 suomalaista kaupunkia: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Mukana olleet kaupungit ovat hyvin erikokoisia ja niiden kulttuurimenot vaihtelivat 3,8 miljoonasta eurosta 102,8 miljoonaan euroon.

Selvitys julkaistiin edellisen kerran vuonna 2007.

Lähteet: YLE Uutiset