1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Näkökulma: Guggenheimin pihtisynnytys

Jos Guggenheim -museo syntyy Helsinkiin, kyseessä on pihtisynnytys. Museohanke näyttäisi olevan perätilassa etenkin rahoitusnäkymien suhteen ja hankkeen kätilöillä on kiire.

kulttuuri
Janne Mällinen
Tiina Jutila / YLE

G-miehet ehdottivat eilen, että Helsinkiin rakennettaisiin arkkitehtuuriin ja designiin erikoistuva Guggenheim-tuoteperheen museo. Selvityksen mukaan Katajanokalle, kaupungin yhdelle paraatipaikoista, pitäisi rakentaa nykyisen Kiasman kokoinen rakennus. Talon kustannusarvio olisi noin 140 miljoonaa euroa.

Helsinki sitoutuisi talon myötä maksamaan Guggenheim-säätiölle pari miljoonaa euroa kerhomaksua, jota vastaan säätiö kierrättäisi Helsingissäkin näyttelyitään. Museon käyttökustannukset olisivat vuosittain noin 14,5 miljoonaa euroa – ja tietenkin rakennuslainaa maksettaisiin lisäksi noin 8 miljoonaa vuosittain. Tuloa talo tuottaisi 7,7 miljoonaa, mikäli siellä kävisi vuosittain puolisen miljoonaa pääsylipunmaksajaa. Kihlat Guggenheimin kanssa kestäisivät vähintään 20 vuotta.

Guggenheim-päätös tulee olemaan vaikea Helsingin valtuustolle. Äänestykseen menee, se on ihan varmaa. Puolueiden kannat ovat levällään. Kun valtuutettuja eilen informoitiin museohankkeesta ja rahoitusmallit lyötiin pöydälle, näyttivät useat valtuutetut mietteliäiltä. Houkutteleva hanke, isot riskit.

Päätöksen tekee vaikeaksi kaksi asiaa: ensinnäkin valtuusto päättää koko hankkeesta könttänä. Yhdellä päätöksellä valtuusto joutuu ottamaan kantaa hankkeen rahoitukseen, rakennuksen sijaintiin, kaupungin nykyisen taidemuseon kohtaloon ja organisointiin. Ja siihen, onko Guggenheimin brändi noin 2 miljoonan euron vuosimaksun arvoinen. Parilla miljoonalla kaupunki saa brändin, mutta maksaa itse esimerkiksi näyttelykulut.

Hyväksymällä hankkeen valtuusto sitoutuisi rakentamaan Kajanokalle rakennuksen, jonka ulkonäöstä ei tiedetä vielä mitään. Suurin piirtein samaan paikkaan kaavailtu design-hotellihanke kaatui pitkälti rakennuksen ulkonäköön. Hotelli olisi ollut saman kokoinen kuin nyt paikalle suunniteltu Gugge.

Toinen, suurempi ongelma on raha. Koko Suomen taloustilanne on ailahteleva. Tämä luonnollisesti heijastuu myös kuntatalouteen ja lisää päätöksentekijöiden varovaisuutta sitoutua 20 vuoden maksuohjelmaan. Kaupunki on jo yrittänyt karsia investointejaan.

Guggenheim-museon rahoituslaskelma lähtee siitä, että museon tulot eivät kata sen käyttökustannuksia eli talo tuottaa tappiota vuosittain 6,8 miljoonaa euroa. Miten käy, jos kävijätavoite ei toteudukaan? Riski on kaupungilla ja lisätappio on katettava veroäyreistä. Tuoko talo siis todella maksavat turistivirrat kaupungille? Antaako museo suomalaiselle kulttuurille lisänäkyvyyttä? Onko esimerkiksi Bilbaon Guggenheim tuonut paikallista kulttuuria paremmin esille?

Valtuutetut joutuvat tekemään päätöksen taloudellisesta sitoutumisesta myös silmät sidottuna. Valtiota on huudettu mukaan rakennuksen maksumieheksi, mutta valtion kannasta ei voida vielä tietää mitään.

Samalla museon budjetissa on lähdetty siitä, että se säilyttäisi suurin piirtein nykyisen kokoisen valtionosuuden, siis 0,7 miljoonaa. Aiemmin kulttuuriministeri Arhinmäki on suhtautunut penseästi siihen, että valtio maksaisi näitä tukirahoja Guggenheimille. Jos tätä rahaa ei tule, on museon budjetissa heti miltei miljoonan lommo.

Epäselvää on myös, hyväksytäänkö säätiön museohanke yleishyödylliseksi. Verottaja ei hyväksynyt Musiikkitaloa yleishyödylliseksi kulttuurin tuottajaksi ja talon suunnitelmat omasta ohjelmatuotannosta pistettiin jäihin. Jos Guggenheim ei ole verottajan mielestä yleishyödyllinen, tarkoittaa se suunniteltua suurempia kuluja.

Päättämisen vaikeutta ei helpota yhtään, että päätöksiä puristetaan nyt valtuustosta pikavauhtia. Valtuuston silmillä on laput ja vauhtia on vähintään kahdeksankymppiä.

Jos siis Guggenheim syntyy, niin pihtejä tullaan tarvitsemaan. Toivomme helläkätistä kätilöä, ettei lapsen päästä tule ihan suippo.

Lähteet: Janne Mällinen - kirjoittaja on Yle Uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö

Lue seuraavaksi