Aamun lehdet

Perjantain lehdet kirjoittavat leikkauslistoista ja populismista sekä pohtivat edelleen perhesurmien syitä ja seurauksia.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

Hallituksen leikkaukset eivät saa jäädä presidentinvaalien varjoon, vaatii Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) pääkirjoituksessaan. Lehden mukaan presidentinvaalit on tarjonnut hallitukselle työrauhan tulevien talousratkaisujen valmisteluun.

"Hallituksen toimet vaikuttavat monin verroin enemmän kansalaisten elämään kuin se, että kuka Presidentinlinnassa istuu. Tiedotusvälineiden ja kansalaisten tulisikin suunnata huomiotaan myös hallituksen puuhiin", Iltalehti muistuttaa.

"Veroja korotetaan ja menoja leikataan vuositasolla useita miljardeja", lehti toteaa.

Iltalehti arvioi, että myös esimerkiksi asuntolainan verovähennysoikeuteen sekä asunnon myynnin verovapauteen puuttumalla valtio voisi saada merkittäviä lisätuloja. Tärkeäksi kysymykseksi lehti nostaa myös kiistaa herättäneen eläkeiän noston.

"Vaikeat päätökset lykätään"

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi puolestaan syyttää hallitusta populismista kolumnissaan Turun Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) .

Kiviniemen mukaan hallitus aikoo siirtää vaalien yli päätökset, joilla saattaisi olla vaikutusta päähallituspuolueiden presidenttiehdokkaiden menestymiseen. Selvimmin tämä näkyy hänen mukaansa kuntien ja puolustusvoimien uudistuksissa.

"Kokoomus pelkää Sauli Niinistön menettävän ääniä, jos kuntien lahtauslistat esitellään julkisuudessa ennen vaaleja", Kiviniemi kirjoittaa.

"Puolustusvoimien uudistuksessa puolestaan hallituksen toiminta on ollut hyvin tempoilevaa ja epäjohdonmukaista", Kiviniemi jatkaa. Tällä viikolla puolustusministerin valtiosihteeri arvioi, että puolustusvoimien uudistuksen esittely siirtynee helmikuulle.

Kiviniemen mukaan puolustusvoimien kehittämisestä olisi syytä käydä presidentinvaaleissa perusteellinen keskustelu, sillä puolustusvoimien ylipäällikkönä presidentin vastuulle kuuluu myös sotilaallinen maanpuolustus.

"Keskustelun pohjaksi tarvitaan esitys uudistuksesta. Sellaista ei siis näytä nyt tulevan", toteaa Keskustan puheenjohtaja.

Suomi-kuvan kaksi puolta

Satakunnan Kansa (siirryt toiseen palveluun) jatkaa perhesurmien arviointia.

Lehti pohtii pääkirjoituksessaan sitä, onko kehitys johtanut siihen, että yhteiskunta on koventunut ja ihmiset ovat heikentyneet?

"Me maksamme ehkä myös 1990-luvun suuren talouslaman kustannuksia", lehti arvioi.

"Ainakin osa surmatöihin osallisista on ollut siinä iässä, että he ovat varttuneet taantuman syvimpinä aikoina. Elämä on saatu hyvään alkuun, perhe perustettu ja asunto hankittu. Sen jälkeen on voinut seurata pudotus hyvinkin hyvästä työstä ja asemasta, mikä on johtanut ahdinkoon, alkoholiin ja taloudellisiin vaikeuksiin."

Kainuun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kysyy puolestaan, mitä muuta media voisi tehdä kuin myydä lehtiä perhesurmilla?

Lehden mukaan Suomi nousee kärkisijoille sekä kilpailukykyä että onnellisuutta mittaavissa vertailuissa.

"Kolikon kääntöpuolelta löytyy kuitenkin toinen Suomi-kuva. Olemme yleensäkin väkivallan mutta varsinkin itsemurhien ja perhesurmien kansaa. Varsinainen murheellisten laulujen maa", Kainuun Sanomat kirjoittaa.

Lehden mukaan onkin päätelty, että itsemurhiin päätyvät ihmiset vertaavat usein omaa tilannettaan muiden menestykseen.

Lehti toteaa, että Itsemurhatilastojen kärkimaat itäisessä Euroopassa kärsivät erityisen suurista tuloeroista, jotka liittyvät valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Toisaalta japanilaisessa kulttuurissa itsemurha on perinteinen ratkaisu häpeään ja kasvojen menetykseen.

"Yhdistyvätkö nämä molemmat motiivit Suomessa kohtalokkaalla tavalla?", kysyy Kainuun Sanomat.

Lähteet: YLE Uutiset