"Poliittiset virkanimitykset ovat suomalaista korruptiota"

Kuntien ja valtion virkamiehet nimitetään pienestä, poliittisesti sitoutuneesta joukosta, vaikka suuri enemmistö suomalaisista ei kuulu poliittisiin puolueisiin. Asiantuntijat pitävät poliittisia nimityksiä korruptiona, josta ei kuitenkaan ole edes mainintaa Suomen lainsäädännössä.

Kotimaa

Poliittisten virkanimitysten kulta-aika oli 1970-luvulla, mutta ne eivät ole kadonneet minnekään. Esimerkiksi Eva Biaudet (rkp) valittiin vähemmistövaltuutetuksi, vaikka hänellä ei ollut tehtävän vaatimaa muodollista pätevyyttä koulutuksen osalta.

Myös ministerin valtiosihteerin paikalta Supon johtoon nousseen Ilkka Salmen nimitystä on pidetty luonteeltaan poliittisena. Ex-ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) nousi johtamaan Kelaa, joka on ollut perinteisesti keskustan hallussa. Tutkija tyrmää käytännön.

- Perustuslain 6. pykälä sanoo, että kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä virkaan ja perustuslain 125. pykälä sanoo, että valinta tapahtuu puhtaasti pätevyysperustein, joihin ei kuulu poliittinen puolue, sanoo dosentti Silvo Kaasalainen.

"Täysin sopimatonta"

Myös professori Pekka Viljanen on samoilla linjoilla.

- Minusta se (nimittäminen virkaan poliittisin perustein) on pääsääntöisesti täysin sopimatonta. Perustuslaissahan on yhdenvertaisuussäännös, joka valitettavasti sisältää porsaanreiän.

Porsaanreikä on lain sanamuoto "ilman hyväksyttävää syytä". Siksi korkein hallinto-oikeus ja oikeuskansleri ovat hyväksyneet poliittisia virkanimityksiä.

- Ylimmillä tuomioistuimilla ja lainvalvojilla olisi mahdollisuus puuttua tähän, eli omaksua sellainen kanta, ettei tämä ole hyväksyttävää, mutta ilmeisesti rohkeutta ei löydy, Viljanen sanoo.

Kunnissa laajat virkapaketit

Erityisesti kunnissa poliittiset virkapaketit ovat laajoja. Kokoomuslainen lääkäri Laura Räty pääsi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi miljardeja liikuttamaan ilman johtajakokemusta. Tekniseksi apulaiskaupunginjohtajaksi nousi puolestaan vihreiden Pekka Sauri humanistipohjalta.

- Ihmiset jotka tietävät jäävänsä ulkopuolelle, eivät he edes viitsi hakea, Viljanen arvioi.

Arviolta puolet, ehkä jopa kaksi kolmannesta kuntien ja valtion virkanimityksistä tehdään poliittisin perustein. Näin siitä huolimatta, että väestöstä poliittisiin puolueisiin kuuluu vain viitisen prosenttia. Suuri enemmistö jää ulkopuolelle.

- On oletettava, että pätevin hakija jää koko prosessista pois, sanoo dosentti Silvo Kaasalainen.

Hallinto paisuu

Poliittiset virkanimitykset myös turvottavat hallintoa, kun johtavilla puolueilla pitää olla oma edustajansa. Näin on esimerkiksi käynyt Kuntaliitossa.

- Siellä on kolminkertainen johto, joka edustaa eri puolueita, Silvo Kaasalainen sanoo.

Suomi on usein päässyt maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon.

- Missään nimessä ei voida sanoa, että Suomi ei olisi korruptoitunut maa. Tämähän on ihan selvää korruptiota, Kaasalainen toteaa.

Suomen lainsäädäntö ei edes tunne korruption käsitettä.

Lähteet: YLE Uutiset