Romanien historiasta riittää vääriä luuloja

Romanien vaiheista Suomessa on saatu uutta tietoa. Parhaillaan tekeillä olevan laajan tutkimuksen mukaan romanien kiertolaisuutta ja eristyneisyyttä pääväestöstä on liioiteltu. Romanien tulosta Pohjolaan, Ruotsin valtakuntaan tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 500 vuotta.

Kotimaa
Romaninainen sovittaa puseroa ompelijan luona 1960-luvun alkupuolella.
Romaninainen sovittaa puseroa ompelijan luona 1960-luvun alkupuolella.Kalle Kultala

Suomen romanien satojen vuosien historia ei mairittele viranomaisia. He kohtelivat romaneja pitkään irtolaisina ja yrittivät päästä ryhmästä lähinnä eroon.

Tavallinen kansa ei paikoin ollut sen parempi, vaan arkipäivän rasismi purkautui esimerkiksi romanien talojen polttamisena. Tuhopolttoja oli vielä esimerkiksi 1950-luvun Lieksassa.

Myös media on levittänyt rasismia, sillä tutkijoiden läpikäymä lehtikirjoittelu oli vielä runsas vuosisata sitten sataprosenttisesti romanivastaista.

Kiertolaisuutta liioiteltu

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun alunperin Intiasta lähteneet romanit tulivat Ruotsiin, johon myös Suomi tuolloin kuului. Tekeillä olevan laajan historiantutkimuksen mukaan monet käsitykset Suomen romaneista ovat olleet vääriä.

Yksi niistä on se, että romanit olisivat eristäytyneet pääväestöstä ja kiertäneet satunnaisesti ympäri maata, markkinoilta markkinoille hevosia kauppaamassa ja varastelemassa.

- Kiertämistä on liioiteltu. Romanien kotipaikkauskollisuus on ollut historian saatossa paljon syvempi kuin tänä päivänä voidaan kuvitella, sanoo historian dosentti Panu Pulma Helsingin yliopistosta.

- Yhden, kahden tai korkeintaan kolmen pitäjän alueella kierrettiin säännöllisesti samaa reittiä ja tehtiin taloissa niitä töitä, mitä siellä tarvitsi tehdä, hän selittää.

- Monilla romaneilla ja romaniperheillä oli hyvin vakiintunut asema paikallisyhteisössä, heille oli annettu virallinen asema esimerkiksi hevostenhoidossa. 1800-luvulla tunnetaan paljon romanitorppareita, pientilallisia ja tilanomistajia.

Pulman mukaan yksi puoli on se, että myös romanit itse ovat ruokkineet kiertolaistarinoita, ehkä osin kulkuriromantiikan vuoksi.

Viime sotien jälkeinen rasismi aiheutti alamäen

Tutkijan mukaan myös romanien syrjintää on liioiteltu, sillä menneinä aikoina romaneja ei saanut ottaa kiinni ja tai tappaa rankaisematta, kuten ainakin takavuosina on väitetty mediassakin. Romanit eivät olleet täydellisesti lainsuojattomia.

Vuosisatojen aikana armeijasta tuli romaneille tärkeä turvapaikka. Suuri osa Suomeen saapuneista romaneista tuli maahan sotaväkeen töihin, etenkin 1700-luvulla.

Viime sodat aiheuttivat kuitenkin romanien aseman ehkä pahimman romahduksen. Peräti yli kolmannes Suomen romaneista asui sodassa menetetyssä Karjalassa ja joutui evakkotielle.

Virallinen Suomi on ylpeillyt sotavelan maksulla ja evakkojen asuttamisella, mutta romanit se jätti sodan jälkeen heitteille. Pahimmillaan väki asui majoissa metsässä.

- Avoin rasismi siellä on taustalla, katsottiin että romanit on sellaista sakkia ettei heidän eduistaan tarvitse kenenkään pitää huolta, Pulma sanoo.

Osa romaneista oli katkeria siitä, että miehet kelpasivat rintamalle kuolemaan, mutta sodan jälkeen väki jäi tyhjin käsin.

Asutuksen laiminlyönti johti myöhemmin karuihin ihmiskohtaloihin, kun jopa enemmistö 1950- ja 60-lukujen romanilapsista pantiin lastenkoteihin, jotta he pääsisivät parempiin oloihin.

Huono kohtelu selittää romanien vaikeuksia

Tutkijan mukaan pitkään jatkunut huono kohtelu selittää romanien yhä jatkuvia vaikeuksia, kuten työttömyyttä. Romanit joutuivat vielä 1960-luvulla lähtemään kerjuulle, mutta sen jälkeen hyvinvointivaltion rakentaminen on parantanut tilannetta. Monet romanit jättävät silti edelleen koulut kesken, mistä tutkija vierittää vastuuta myös romaneille itselleen.

- Syitä on sekä sepissä että sysissä. Romaneilla on suurta epäluuloa valtakulttuuria ja koululaitosta kohtaan, ja siinä mielessä romanit ovat itse syypäitä tilanteeseensa. Toinen puoli on kuitenkin se, että syrjintä on tehnyt koulutustiestä vaikean, Pulma sanoo.

Hän muistuttaa, että romanien koulutuksessa on tapahtunut kuitenkin viime vuosikymmeninä parannusta. Nyt puhutaan romanikeskiluokan synnystä.

Lähteet: YLE Uutiset / Antti Pilke