Huoltovarmuus yksi luomutuotannon ulottuvuus

Luomuviljely on huoltovarmuuden kannalta hyvä tapa tuottaa ravintoa, sillä se ei ole yhtä riippuvaista tuonnista kuin tavanomainen elintarviketuotanto. Huoltovarmuutta tarvitaan kriisitilanteissa ruokahuollon turvaamiseksi.

Kotimaa
Ohra kasvaa pellossa.
YLE / Heli Mäkikauppila

Luomutuotannon valtteja huoltovarmuuden kannalta ovat muun muassa riippumattomuus ulkomailta tuotavista lannoitteista ja torjunta-aineista, muistuttaa Luomuliitto.

Huoltovarmuuden turvaamiseksi keskeistä on kehittää Suomen valkuaiskasvituotantoa ja luomumenetelmillä tuotanto olisi turvattu myös tilanteissa, joissa maatalous pitäisi saada toimimaan ilman keinolannoitteita, liitto huomauttaa.

Perustuotanto-osaston johtaja Hannu Pelttari Huoltovarmuuskeskuksesta kertoo keskuksen laatineen selvitystä siitä, miten kaikin tavoin elintarviketuotanto todella on tuonnista riippuvaista. Vaikka selvitys ei vielä ole valmis, nähtävissä on, että luomutuotanto sietää riskejä ja häiriötekijöitä paremmin kuin tavanomainen tuotanto.

- Sama koskee muutakin paikallista ja pienimuotoista tuotantoa, myös esimerkiksi puun energiakäyttöä tuontienergian käytön sijaan, Pelttari sanoo YLE Uutisille.

- Voimakas verkottuminen ja keskittyminen on aina ongelmallista huoltovarmuuden kannalta, Pelttari toteaa.

Huoltovarmuuskeskus ei silti erityisesti aja luomutuotannon lisäämistä. Keskuksen toiminta pohjautuu nyt huoltovarmuutta tuottavien talouden rakenteiden ja mekanismien toimintavarmuuden turvaamiseen myös poikkeusoloissa.

Vaikka hajautettu ja pienimuotoinen maataloustuotanto voi kriisitilanteessa turvata yhteiskunnan toimivuuden, se on normaalioloissa taloudellisesti tavanomaista tuotantoa kannattamattomampaa, joten sen kyky tuottaa huoltovarmuutta, kuten vaikkapa viljavarastoja, on nykyoloissa vähäisempi.

Lähteet: YLE Uutiset