Saamen kielen elvyttämisellä on kiire

Saamen kieli on vaarassa kadota etelässä asuvien saamelaislasten mukana. Saamenkielisistä lapsista jo yli puolet asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, missä kielenopetusta on vaikea saada. Hallitus onkin ryhtynyt toimiin kielen pelastamiseksi.

Kotimaa
Irja Seurujärvi-Kari
Saamenkielisistä lapsista reilusti yli puolet asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, missä kielenopetusta on vaikea saada.

Kymmenisen vuotta sitten Etelä-Suomeen muuttanut Linda Länsman on yksi harvoista, joka opettaa pääkaupunkiseudulla saamea. Länsman työskentelee lastenhoitajana Kulosaaren päiväkodissa. Siellä hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa saamenkielisen Joika Partin opettaminen.

- Aloitin puoli vuotta sitten, eikä Joika hirveästi osannut saamen kieltä. Nyt olen ihan alusta asti Joikaa opettanut, hän kertoo.

Kuusivuotias Joika on onnekas, sillä kielenopetusta on etelässä tarjolla harvalle saamelaislapselle. Opettajia on pääkaupunkiseudulla vain muutamassa päiväkodissa ja koulussa, vaikka saamenkielisiä lapsia on arviolta satoja. Heistä harva käyttää kieltä edes kotonaan.

- Jos toinen vanhempi on suomalainen, kotona puhutaan suomen kieltä, eikä lapsi opi saamea, Länsman tietää.

Kieli vaarassa saamelaisalueen ulkopuolella

Saamen kielen säilymisen puolesta on taisteltu 60-luvulta saakka. Sotien jälkeen kieltä uhkasi saamelaisten suomalaistaminen. Nyt uhkakuva on eri.

- Suomen kielilainsäädäntö suojelee saamen kieltä pelkästään saamelaisalueella. Kuitenkin jo 2000-luvun alusta on ollut nähtävissä, että yhä enemmän saamelaisia muuttaa kaupunkeihin, sanoo saamen kielen ja kulttuurin lehtori Irja Seurujärvi-Kari Helsingin yliopistosta.

Arvioiden mukaan jo reilut 70 prosenttia saamenkielisistä lapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Hallitus havahtui tilanteeseen vuosi sitten, ja laittoi vireille saamen kielen elvytysohjelman. Alkuvuodesta raporttinsa luovuttava työryhmä aikoo ehdottaa parannuksia muun muassa opetuksen järjestämiseen. Esityslistalla on myös saamelaisten toimintakeskuksen perustaminen pääkaupunkiseudulle.

- Jos kodin ulkopuolella ei ole minkäänlaisia tukitoimenpiteitä ja opetusta, niin kielen siirto seuraaville sukupolville ei tapahdu. Jos seuraava sukupolvi ei puhu kieltä, kieli kuolee, sanoo elvytystoimia pohtineessa työryhmässä mukana ollut Seurujärvi-Kari.

Inarinsaamen ja koltansaamen puhujia enää muutama sata

Seurujärvi-Karin mukaan saamen kielen pelastamisella on jo kiire.

Hänen mukaansa vanhemmat ovat tietoisia asiasta ja heillä on halua siirtää kieltä. Urbaanissa ympäristössä saami ei ole luonnollinen käyttökieli ja uhkana on, ettei kieli siirry seuraaville sukupolville.

Uhanalaisimpien inarinsaamen ja koltansaamen puhujat lasketaan Suomessa enää sadoissa. Koltansaamen opetusta saa tällä hetkellä koko maassa yhteensä viisi peruskoululaista.

Lauantaina saamen kielen tunnustamisessa saavutetaan yksi etappi, kun Helsingin yliopistossa kuullaan ensimmäinen saamenkielinen väitöstilaisuus. Tohtorin hatun painaa päähänsä Irja Seurujärvi-Kari.

Lähteet: YLE Uutiset / Hanna Eskonen