EU:n heikoin lenkki löytyy Turkin ja Kreikan rajalta

Suurin osa Eurooppaan suuntautuvasta, laittomasta maahantulosta kulkee Kreikan ja Turkin välisen rajan yli. Tulijoiden lähtömaiden skaala on laaja. Eniten ihmisiä saapuu Afganistanista, Pakistanista, Bangladeshista, Algeriasta ja Marokosta. Varsinkin pakistanilaisten määrä on kasvanut viime aikoina, Rajavartiolaitoksen esikunnan rajaturvallisuuden asiantuntija, majuri Ilkka Herranen sanoo.

Kotimaa
Nuoria poikia verkkoaidan takana.
Kiinnijääneet laittomat siirtolaiset odottivat kohtaloaan pidätyskeskuksessa Kreikan Kyprinoksessa, lähellä Turkin rajaa, marraskuussa 2010.Nikos Arvanitidis / EPA

- Syytä tähän ei ole tiedossa, mutta Pakistanin ja Afganistanin sekava tilanne ajaa osaltaan ihmisiä etsimään uutta tulevaisuutta, hän arvioi.

Kreikan ja Turkin välistä maarajaa jakaa Evros-joki. Se ei kuitenkaan estä laittomia maahantulijoita yrittämästä EU:n puolelle.

- Kreikan ja Turkin rajasta on tullut suosittu rajanylityspaikka yksinkertaisesti siitä syystä, että sinne on hyvät liikenneyhteydet Turkin puolella, Herranen kertoo.

Hänen mukaansa on huomattavaa, että aikaisemmin Algeriasta ja Marokosta tultiin Espanjan kautta EU:hun. Maa on nykyään harjoittanut sangen tylyä maastapoistamispolitiikkaa ja tämä on suora signaali lähtijöille, että Espanjaan ei kannata mennä. Nyt he ovat löytäneet reitin Turkin kautta.

Tästä syystä aikoinaan vilkkaan Gibraltarin salmen merkitys laittoman maahantulon kannalta on vähentynyt, kun virta on kääntynyt huomattavasti idemmäksi.

- Marokosta ja Algeriasta päädytään Turkkiin myös hyvien lentoyhteyksien kautta. Paikalliset viranomaiset ovat pystyneet kellottamaan, kauanko kestää, kun lentokone esimerkiksi Rabatista Istanbuliin laskeutuu ja kuinka nopeasti tämä näkyy rajalla, Herranen sanoo.

EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex ja siinä mukana myös Suomi on pyrkinyt auttamaan Kreikkaa suuren laittoman siirtolaismäärän kanssa.

Matka jatkuu Kreikasta Euroopan sydänmaille

Kreikan epävakaa tilanne ja kuulopuheet paremmasta elintasosta muualla Euroopassa houkuttavat laittomia maahantulijoita jatkamaan matkaansa.

- Esimerkiksi erilaisia aluksia käyttäen mennään Adrianmeren yli tai Balkanin kautta Italiaan. Toinen suunta on Itävaltaan tai Unkariin. Sieltä matka jatkuu muihin Länsi-Euroopan maihin, rajaturvallisuuden asiantuntija Ilkka Herranen sanoo.

Kuulopuheiden lisäksi laittomia maahantulijoita EU-alueella ohjaa myös oman maan kansalaisten oleskelu jossakin maassa.

Suomeen ei kohdistu painetta, Baltiaan kylläkin

Ilkka Herrasen mukaan Suomi on lähinnä kauttakulkumaa, kun puhutaan laittomasta maahantulosta. Täältä maahantulijoiden matka jatkuu muualle Schengen-alueelle (siirryt toiseen palveluun) ja lähinnä Keski-Eurooppaan.

Jossain vaiheessa Suomessa odotettiin, että laiton maahantulo kasvaa Kiinasta ja Intiasta. Tämä johtui siitä, että Finnair avasi suorat reittinsä näihin kohteisiin.

Herrasen mukaan ensiksi tulijoita riitti, mutta nyt heidän määränsä on vähäistä, vaikka potentiaali laittomaan maahantuloon väkirikkaissa lähtömaissa on kova.

Viime aikoina Baltian maiden rooli laittoman maahantulon kauttakulkuväylänä EU:hun on lisääntynyt. Tulijoista pieni osa suuntaa myös Suomeen.

- Baltian maista tulee viestiä lähes päivittäin laittomasta maahantulosta. Näihin maihin ihmisiä saapuu Kaukoidästä, Pakistanista ja Länsi-Afrikasta, kuten Ghanasta, Kongosta ja Gambiasta. He suuntaavat pääasiassa Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan, Herranen arvioi.

Lähteet: YLE Uutiset / Jarno Virtanen