Satoja turvapaikanhakijoita palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa

Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista kymmenesosa palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa. Eniten hakijoita on palannut parin vuoden aikana Irakiin. Paluumuuttojärjestelmästä ollaan tekemässä pysyvää.

Kotimaa
Turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksessa
Turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksessa vuonna 2009.Yle

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Matti Heinonen on palannut muutama päivä sitten Somalimaan hallituksen kanssa käydyistä neuvotteluista.

- Kävimme neuvotteluja Somalimaan hallituksen kanssa ja solmimme heidän kanssaan vapaaehtoista paluuta koskevan sopimuksen.

Heinosen mukaan kaksikymmentä vuotta sitten itsenäisyysjulistuksen tehnyt Somalimaa on alueen maista demokraattinen, siellä on parlamenttivaalit ja lehdistön vapaus.

- Olot ovat siellä kutakuinkin rauhalliset, rauhattomuus ei ole ongelma vaan köyhyys, arvioi Heinonen.

Sen sijaan rajan eteläpuolella Somaliassa tilanne on aivan erilainen.

- Somaliassa, esimerkiksi Mogadishun alueeella on ollut näitä sotilaallisia konflikteja ja rauhatonta, eikä sinne suositella paluuta.

Irakiin palannut eniten turvapaikan hakijoita

Vapaaehtoinen paluu lähtömaahan kiinnostaa yhä useampia turvapaikan hakijoita, jopa turvapaikan saaneita. Pari vuotta sitten käynnistyneen ohjelman kautta on palautettu lähtömaahansa vuosittain kymmenesosa turvapaikkaa hakeneista, lähes 400 ihmistä vuosittain. Palaajia on ollut 50 - 60 maahan.

- Suurin paluumaa on yllättäen Irak, vaikka Irak on ollut ongelmallinen maa. Sinne on palannut toistasataa henkilöä, muita isoja paluumaita ovat olleet Kosovo, Nigeria, Afganistan ja Ghana, kertoo Matti Heinonen Maahanmuuttovirastosta.

Palaajille maksetaan matkat ja he saavat rahallista tukea muutamasta sadasta 1 500 euroon henkeä kohden. Somalimaahan palaajien tuki aiotaan kaksinkertaistaa. Muissa Pohjoismaissa tuet ovat slti meitä suurempia.

- Somalimaassa virkamiehen palkka on noin 40 euroa kuussa, Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan merkittävä osa Suomen somaliyhteisön 16 000 ihmisestä tulee juuri Somalimaasta.

- Somalimaa toivoo myös suomalaisesta somaliyhteisöstä edes osavuotisia koulutuksen saaneita paluumuuttajia, niistäkin joilla on Suomen kansalaisuus. Siellä tarvitaan teknistä osaamista ja monenlaista ammattitaitoa. Pula on kaikkien alojen asiantuntijoita, sanoo Heinonen.

Somalimaan 3,5 miljoonasta asukkaasta ulkomaille on lähtenyt puoli miljoonaa, parisataatuhatta Eurooppaan ja loput ympäri maailmaa.

Palautusjärjestelmästä pysyvä

Turvapaikanhakijoiden palautusjärjestelmästä ollaan EU-direktiivin mukaan tekemässä ensi vuonna pysyvää.

Euroopan maissa kiertää nykyisin vähintään tuhansien turvapaikanhakijoiden muuttoliike, hakijoista suuri osa palautetaan Dublinin sopimuksen mukaan ensimmäiseen hakumaahan.

- Suomi on tässä vähän kuin pussinperä, aika moni hakijoista, oikeastaan lähes kaikki tänne tulevat ovat hakeneet jo turvapaikkaa muualta ja he joutuvat usein palaamaan siihen ensiksi tulemaansa EU-maahan, sanoo Matti Heinonen.

Kun joku maa kiristää turvapaikan saantia, paine tulee naapurimaihin. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin Suomen turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi yli 250 prosenttia, kun muun muassa Ruotsi tiukensi hakijaperusteita. Parina viime vuotena turvapaikanhakijoiden määrä on taas vähentynyt Suomessa noin kolmanneksen.

"EU tarvitsee yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän turkkilaisen basaarin sijaan"

Heinosen mukaan turvapaikan saaminen Suomesta on ollut helpompaa kuin muista Euroopan maista, viime vuodet jopa helpompaa kuin Ruotsista.

- Historiallisesti olemme olleet hyvin liberaaleja. Perheiden yhdistämisen kriteerit ovat olleet meillä Euroopan väljimpiä, lähes kaikki alaikäiset ovat saaneet urvapaikan. Tänne on maksettu kaikkien sukulaisten matkat eikä viime vuoteen asti perheenyhdistämisjärjestelmässä ole juuri epäilty perheen jäsenyyttä, kuvailee Matti Heinonen.

Heinosen mukaan EU tarvitseekin yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän.

- Jos nykyisin tehdään rehellinen analyysi, järjestelmässä ei ole juuri mitään yhtenäistä, kaikki on erilaista eri maissa: päätökset, tukijärjestelmät, vastaanottojärjestelmät, perheen yhdistämisjärjestelmät, ei mitään linjauksia.

- Tämä on niin kuin turkkilainen basaari. Kokeneiden hakijoiden määrä vain koko ajan lisääntyy, tieto kulkee ja maan valinta tapahtuu taloudellisten kriteerien perusteella, sanoo Heinonen.

Tosin pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuudenkin saanet matkaavat maasta toiseen, osa vuodesta voidaan viettää entisessä kotimaassa. Merkittävä osa muuttaa pysyvästi suurempiin maihin ja valtakielien alueille. Heinonen arvioi, että esimerkiksi vallankaappauksen jälkeen Suomeen tulleista chileläisistä ovat lähteneet muualle lähes kaikki.

Lähteet: YLE Uutiset / Helena Ala-Mettälä