1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalit

Turvallisuusneuvosto puhutti presidenttiehdokkaita

Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö esiintyivät varsin yksimielisinä Ylen Aamu-tv:n ja Radio 1:n Ykkösaamun yhteisessä presidenttitentissä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ehdokkaiden välillä suuria eroja löytynyt. Erimielisyyttä ilmeni vain YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyden mukanaan tuomista velvollisuuksista.

Sunnuntaina äänestetään Suomeen uusi presidentti, Pekka Haavisto tai Sauli Niinistö. Aamu-tv:n ja Radio 1:n Ykkösaamun yhteistentissä kuullaan kuinka terävänä pari on heti aamutuimaan. Tenttijöinä Annika Damström ja Sakari Kilpelä.
Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö olivat heti aamutuimaan Aamu-tv:n ja Radio 1:n Ykkösaamun tentattavina. Sanailua syntyi mm. Iranin ja Afganistanin tilanteista. Ehdokkaita haastattelivat Annika Damström ja Sakari Kilpelä.

Ulkopolitiikasta toisen kierroksen presidenttiehdokkaat olivat harvinaisen yksimielisiä. Kumpikin sallisi EU:lle Kreikan budjettia vahtivan komissaarin ja pitävät YK:ta yhä tärkeimpänä toimijana Iranin kriisin suitsemisessa. Niinistö intoutui kuitenkin kysymään kilpakumppaniltaan Yhdysvaltain ja EU:n Iranin-vastaisten pakotteiden roolista.

- Ne vievät tällaisena uhkana asiaa eteenpäin. Tietysti Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat nyt keskustelleet Kiinan kanssa Kiinan öljyostojen merkityksestä. Totta kai, kun Iranin talous pakotteiden uhkaamana heikkenee, niin Iranin neuvotteluhalukkuus kasvaa, Haavisto vastasi.

Turvallisuusneuvoston haasteista kinaa

Suomen mahdollisen YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyden mukanaan tuomista velvollisuuksista ehdokkailla oli erilaiset näkemykset. Kumpikin on valmis lisäämään rauhanturvaajien määrää, mutta Haavisto painottaisi heidät YK-johtoisiin tehtäviin. Hän ei kuitenkaan usko, että turvallisuusneuvoston jäsenyys lisää tarvetta suomalaissotilaiden lähettämiseen ulkomaille.

- Edelleen korostaisin sitä, että ei se turvaneuvoston rooli ole pelkästään sitä joukkojen lähettämistä, sotilaallista kriisienhallintaa, vaan se on aidosti kriisien rauhanomaisen ratkaisun etsimistä. Ja silloin myös sitä, että suurvallat tulevat yhdelle kannalle siinä, mitä tietä edetään, Haavisto uskoo.

Niinistö kuitenkin peräänkuulutti ennen kaikkea valmistautumista turvallisuusneuvoston jäsenyyden mukanaan tuomiin velvollisuuksiin.

- Siis että me keskustelemme etukäteen sen turvaneuvoston koko skaalan läpi. Myös sen, toivottavasti epätodennäköisen mahdollisuuden, että me joudumme tiukempaan painostukseen olla tiukemmissa paikoissa mukana kuin tänä päivänä. Ei meillä ole tästä asiasta puhuttu, Niinistö sanoi.

Afganistan opetti

Afganistanin opetuksista kriisinhallinnalle ja Suomen rauhanturvaamiselle ehdokkaat olivat samoilla linjoilla. Haavisto tosin koki, että rauhanvälitykselle ei annettu Afganistanissa tarpeeksi tilaa, mistä Niinistö oli hivenen eri mieltä. Niinistö ei myöskään kokenut Nato-johtoisuuden olevan syynä Afganistan-operaation ongelmiin.

- En usko, että ongelma on Nato-johtoisuus tässä. Me olemme lähettäneet YK:n mandaatilla sotilaita Afganistaniin. Ja kyllä minä edelleen, jos tilanne siltä jossain päin maailmaa näyttää, ja jos YK antaa mandaatin; niin se, että Nato vetäisi tätä operaatiota, ei mielestäni tilannetta muuta, Niinistö sanoi.

Haaviston mukaan operaation epäonnistumiset juontavat juurensa Afganistanin hallinnon ja kansainvälisen yhteisönkin laiminlyönteihin Afganistanin maaseudulla. Haavisto katsoo, että mahdollisuudet rauhanneuvotteluihin jätettiin käyttämättä, osin Yhdysvaltain haluttomuudesta keskusteluihin al-Qaidan pesäkkeenä pitämissään eteläosan maakunnissa. Haaviston mukaan alkaa olla jo myöhäistä käydä neuvotteluja, kun Taliban kolkuttelee jo Kabulin porteilla.

- Suomi on oppinut sen, että aina kun lähdetään kriisinhallintaoperaatioihin mukaan, siellä pitää samaan aikaan olla se rauhanprosessi rinnalla. Pelkkä sotilaallinen kriisinhallinta tai edes siviilikriisinhallinta miten hyvin tahansa tehtynä, ei riitä, jos siellä se perusrauhanneuvottelurakenne ei toimi. Tämä on valitettavasti Afganistanin opetus, Haavisto sanoi.

Tietoa jaettaisiin "avoimesti"

Keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen kysymykseen tiedon jakamisesta ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle ehdokkaat vastasivat jälleen samansuuntaisesti.

- Hyvinkin avoimesti, nimenomaan suhteessa ulkoasiainvaliokuntaan. Se kuuluu jo asian luonteeseen, Niinistö totesi.

Haavisto kritisoi, että presidentin matkoista ja keskusteluista on saatu tietoja harvakseltaan. Presidenttinä Haavisto pitäisi tärkeänä, että tieto esimerkiksi Venäjän-vierailujen sisällöstä kantaisi myös kansanedustajien korviin.