Aleksanteri-instituutin Kivinen: Halonen onnistunut Venäjä-suhteissa

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen kehuu presidentti Tarja Halosta Venäjä-suhteiden hoidosta. Kivisen mukaan Halonen on pärjännyt virkakaudellaan hyvin vahvistuvan Venäjän kanssa. Halosella on ollut suomalainen Venäjä-tulkinta.

Kotimaa
Markku Kivinen
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku KivinenYle

- Hän osannut hyödyntää hyvin "goodwillin", joka meillä perinteisesti on ollut suhteessa Venäjään. Meillä on hyvät, korrektit suhteet ja sellainen tunne, että suhteessamme ei ole mitään suuria ulkopoliittisia ongelmia, Kivinen sanoi Yle TV 1:n Ykkösaamussa.

Markku Kivinen vertasi nykyistä Venäjää presidentti Boris Jeltsinin kauteen, jolloin Venäjä oli hänen mukaansa heikko ja lähes romahtamassa. Kivisen mielestä Venäjän talous on saatu nyt kuntoon ja kansantalous on kaksinkertaistunut Jeltsinin kaudesta.

Kivinen arvostaa sitä, että Tarja Halonen on säilyttänyt suhteellisuudentajunsa kriisien, kuten Georgian sodan, aikana.

- Tässä Halonen toimi toisin kuin suhteellisen kokematon Alexander Stubb, joka julisti Georgian sodan suureksi käänteeksi.

Kokonaiskuva hämärä

Suomen presidenttiehdokkaiden Venäjä-kannanottoja Kivinen pitää sattumanvaraisina. Kokonaisvaltainen analyysi on puuttunut, vaikka nimenomaan sitä presidentin työssä tarvitaan. Pekka Haaviston kansainvälistä järjestelmää koskevaa analyysiä hän arvioi edistyneemmäksi kuin kilpailijan. Samoin Haavistolla on hyvät suhteet Venäjän kansalaisyhteiskuntaan. Sauli Niinistö taas ymmärtää liike-elämään liittyvät intressit ja ympäristökysymyksiä.

Presidentin keskeinen tehtävä on professori Kivisen mielestä näyttää, mikä on Suomen paikka maailmassa. Venäjä-arvioissakin hän toivoo nousemista tapahtumakohtaisen reagoinnin ylle, niin että pitkät linjat ja rakenteet näkyvät.

Jonkinlainen kokonaisnäkemyksen puute haittaa Kivisen mukaan myös Suomen lähialueprojekteja Venäjällä. Kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten rahoittajien rinnalle tarvittaisiin ennen muuta voimakas poliittinen tahdonilmaus riittävän korkealla tasolla. Kivinen väitti, että lähialueprojekteissa ei aina ymmärretä, että ongelmat liittyvät liittovaltion lainsäädäntöön. -Yleislääkärijärjestelmää ei tuoda Karjalaan ilman federaation tukea.

Jakautunut Venäjä

Venäjä on Markku Kivisen mukaan jakautunut kahtia. Tämä näkyy myös tämänpäiväisissä mielenosoituksissa. Yksi osa vaatii poliittisen järjestelmän muutosta ja pitää viime parlamenttivaaleja väärennettyinä. Toinen joukko ei ollenkaan pidä siitä, että poliittista vakautta horjutetaan, ja tukee Putinia. Mielipidetiedustelujen mukaan noin puolet ei missään nimessä osallistuisi mielenosoituksiin.

Mielenosoittajien Kivinen kertoo olevan melko nuoria, korkeasti koulutettuja, keskiluokkaisia ja suhteellisen hyvin toimeentulevia. He ovat aikuistuneet Neuvostoliiton jälkeisenä aikana ja heitä harmittaa, että nykyinen ja entinen presidentti vain ilmoittavat vaihtavansa paikkoja. Tätä Kivinen sanoo huonoksi poliittiseksi manööveriksi: ilmoituksen jälkeen Putinin kannatus putosi kymmenen prosenttiyksikköä.

Myös alueittain Venäjä on jakautunut; aluepolitiikka on alkutekijöissään. Esimerkkeinä Kivinen mainitsi vauraan Tatarstanin ja toisaalta Karjalan, joka on heikoilla federaation kanssa neuvoteltaessa. Hajoamassa Venäjä ei Kivisen mukaan enää ole.

Lähteet: YLE Uutiset