Tutkijat Niinistön suosiosta: Porvarilliselle presidentille oli tilausta

Ennen valintaansa Sauli Niinistö ehti pitkään olla suosituin ehdokas tasavallan presidentiksi. Hän on ollut ennakkosuosikki jo vuoden 2006 presidentinvaalien toisen kierroksen täpärän häviön jälkeen.

politiikka
Pahvi-Sauli tuli vastaan Vantaan Jumbossa.
Pahvi-Sauli tuli vastaan Vantaan Jumbossa.YLE

Pitkäaikainen, laaja kansansuosio muistuttaa Mauno Koiviston asemaa 1970-luvulla, sanoo tutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

- On suhteellisen harvinaista, että poliitikko saavuttaa näin suuren suosion ja pystyy pitämään sitä yllä varsin pitkään.

Suosituksi poliitikoksi Niinistö nousi jo 1990-luvulla valtiovarainministeriaikoina. Vuoden 2006 presidentinvaali oli merkittävä rajapyykki: Niinistön henkilö käytiin mediassa läpi ja innostus alkoi kasvaa, Ville Pitkänen sanoo.

Edellisen kierroksen kakkosen asemasta on ollut hyötyä, vahvistaa politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Vakuuttava menneisyys

Kakkospaikan lisäksi Niinistöä tuki näissä vaaleissa kokoomuksen menestys. Ajan henki on kuudessa vuodessa muuttunut porvaripuolueille otolliseksi, ja kokoomus on noussut Suomen suurimmaksi puolueeksi. Lisäksi median kiinnostus on vahvistanut Niinistön asemaa, sanoo Ville Pitkänen.

Presidentinvaalissa keskeistä on myös se, ettei ehdokasta vastusteta voimakkaasti.

- Ylen kannatusmittaukset osoittavat, että Niinistön kannatusprofiili oli ehdokkaista vahvin tässä suhteessa, Sami Borg sanoo.

Ilmapiirin lisäksi tärkeä tekijä ehdokkaan suosion rakentumisessa on yksinkertaisesti se, miten hyvin ehdokas, tai hänen julkinen imagonsa, solahtaa suomalaisten mielissä presidentin suuriin saappaisiin.

- Niinistö on toiminut 20 vuotta suomalaisen politiikan huipulla, ja osan siitä kansainvälisissä tehtävissä, jota Suomessa pidetään tärkeänä, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa.

Totuudenpuhuja politiikan yläpuolelta?

- Politiikka mielletään usein ikäväksi ja likaiseksi, ja presidentiksi halutaan "puhdas" hahmo päivänpolitiikan ulkopuolelta ikään kuin kansaa edustamaan, sanoo tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta.

Suomalaisesta puoluepolitiikasta Sauli Niinistö on onnistunut jossain määrin irrottautumaan. Toimiessaan eduskunnan puhemiehenä Niinistö suututti sekä kansanedustajat että talon virkamiehet suomimalla eduskunnan rahankäyttöä. Lisäksi hän on suhtautunut kriittisesti hallituksen ja oman puolueensa politiikkaan.

Presidentille sopivasti Niinistö osaa myös kirjoittaa, mistä todistavat hänen kaksi julkaistua teostaan, jotka ovat Ville Pernaan mukaan "poliitikkosarjassa oikein vertailukelpoisia".

- Kirjoittaminen luo kuvaa itsenäisestä toimijasta, älyköstä joka ei kaihda esittää mielipidettään, vaikka se olisi yleisen ilmapiirin vastainen, Pernaa arvioi.

Lisäksi Suomessa on pidetty tiukista talousmiehistä: totuudenpuhujista, jotka sanovat, että nyt vedetään nyörit kireälle, Ville Pitkänen sanoo. Kovan miehen roolin Niinistö sai jo 1990-luvulla toimiessaan lamasta pyristelevän Suomen valtiovarainministerinä.

Vaikeasti ymmärrettävä isähahmo

Suomalaiseen poliittisen kulttuuriin kuuluu Anu Kantolan mukaan vahvan isähahmon etsiminen.

- Ajatellaan, että vahva johtaja on kuin paimen, joka pitää yllä vakautta ja turvallisuutta.

Työuran ja meriittien lisäksi presidentillä on oltava karismaa. Sitä Niinistöllä suomalaisten mielestä mitä ilmeisimmin on, mutta minkälaista?

- Niinistö vaikutti vaalikampanjan aikana varautuneelta ja kireältä ja puhui välillä kuin professori: fiksusti, mutta niin että ihmisillä oli ajoittain vaikeuksia pysyä perässä, luonnehtii politiikkaa pitkään seurannut toimittaja ja tietokirjailija Risto Uimonen.

Niinistöstä kerrotut jutut ikävänä ja tylynä esimiehenä eivät liene vailla totuuspohjaa. Suuren yleisön mielikuva rakentuu Uimosen mukaan kuitenkin julkisuuden perusteella, eikä Niinistö ole julkisuudessa juuri äksyillyt.

… ja kuitenkin kuin yksi meistä

Mikään sulava kansanvillitsijä Niinistö ei siis ole. Karisma muodostuukin hänen tarinastaan. Syvyyttä salolaisen juristin julkisuuskuvaan ovat tuoneet dramaattiset elämänkokemukset.

Leskeksi jääminen ja Thaimaan tsunamista selviäminen ovat olleet hetkiä, jolloin koko Suomi on voinut mielessään kuvitella, miltä Sauli Niinistöstä tuntuu. Koskettava elämäntarina vetoaa ihmisiin.

Vaikeudet ovat pehmentäneet Niinistön julkisuuskuvaa. Risto Uimosen mukaan vaikuttaa siltä, että ne ovat aidosti inhimillistäneet häntä.

Kirjoissaan Niinistö on muutenkin avannut persoonaansa enemmän. Lisäksi hänen tarinansa alkaa olla jo useimmille tuttu, koska se käytiin läpi jo edellisissä presidentinvaaleissa.

- Luultavasti äänestäjät kokevat tuntevansa Niinistön taustat hyvin, arvioi Sami Borg.

Dramaattiset tapahtumat tuovat Niinistön julkisuuskuvaan paitsi samastumismahdollisuuden myös luotettavuutta.

- On turvallista äänestää henkilöä, joka on selvinnyt kovista paikoista, arvelee Ville Pernaa.

Riittävä suosio peittää alleen kritiikin

Avioliitto liki 30 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa on tuonut tarinaan uuden luvun. Ikäerosta on kohistu, mutta se ei tutkijoiden arvion mukaan ole vaikuttanut Niinistön suosioon.

- Miehen ja naisen ikäeroa tähän suuntaan ei paheksuta niin paljon, kuin jos se olisi toisin päin, Risto Uimonen sanoo.

- Tuskin kukaan jättää sen takia äänestämättä. Avioliitto on tuonut Niinistön julkisuuskuvaan elämänmakua. Voi se hiukan kulmia nostattaa, mutta miehen eduksi voi koitua se, että hän on onnistunut saamaan nuoren naisen vielä vanhoilla päivillään, Anu Kantola arvioi.

Kritiikkiä vaimentaa sekin, että suosiota on riittävästi.

- Toiset paheksuvat, toiset ihailevat parin edustavuutta. Vaikutukset kumoavat toisensa, Risto Uimonen sanoo.

Harkittu imago

Moni asia Sauli Niinistössä tuntuu sopivan varsin hyvin suomalaisten mielikuvaan siitä, millainen tasavallan presidentin tulisi olla. Onko hänen julkisuuskuvansa tarkan harkinnan tulos?

- Kukaan huippupoliitikko ei tule julkisuuteen kylmiltään. Julkisuuskuva on aina harkittu, mutta mihin mittaan, sitä on vaikea arvioida, sanoo Risto Uimonen.

- Olisi kovin yllättävää, jos valtakunnallisissa vaaleissa ei mietittäisi, miltä mikäkin näyttää, Ville Pernaa toteaa.

Anu Kantolan mukaan Niinistön kampanja on ollut tarkkaan rakennettu. Hän ei kuitenkaan usko, etteikö julkisuuskuva perustuisi todellisuuteen. Julkisuuskuvan täydellinen hallitseminen on mahdotonta.

- Täytyy olla aitoa, että on uskottavaa. Mutta totta kai pohditaan vahvuuksia ja heikkouksia. Kuuden vuoden laskelmointi on kuitenkin varmaan aika vaikeaa, Ville Pitkänen arvioi.

Lähteet: YLE Uutiset / Heidi Sullström