Haaviston homouden merkitystä pohdiskellaan

Pekka Haaviston homoseksuaalisuus ratkaisi vaalit, sanoo Ylen vaaliasiantuntija Risto Uimonen. Hänen mukaansa myös Haaviston siviilipalvelus ja se, ettei hän kuulu kirkkoon, nousivat ratkaisevaan asemaan. Molempien ehdokkaiden tukijat havaitsivat äänestäjien reagoivan seksuaalikysymykseen.

vaalit
Pekka Haavisto ja Antonio Flores vaalivalvojaisissa Tavastialla.
Pekka Haavisto ja Antonio Flores vaalivalvojaisissa Tavastialla.YLE

Pitkään politiikkaa seuranneen toimittajan mukaan asetelma näkyi erityisesti Helsingin ulkopuolella.

Uimosen mielestä myös Pekka Haavisto oli vaalien voittaja.

- Miljoona ihmistä äänesti Haavistoa siitä huolimatta, että hänellä oli nämä tietyt rajoitteet, hän huomauttaa.

Lahden Vihreiden presidenttivaaliryhmän vetäjä Kirsti Vaara uskoo, että seksuaalinen suuntautuminen ratkaisi vaalin Niinistön eduksi.

- Katukampanjassa huomasi, että Haaviston seksuaalinen suuntautuneisuus tuli esille. Vaikka nyt mentiin suvaitsevaisempaan suuntaan, Suomi ei ilmeisesti ollut vielä valmis seksuaalista vähemmistöä edustavaan presidenttiin, vaikka eihän sillä ole mitään tekemistä presidentin tehtävien hoidon kanssa, Vaara pohtii.

Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz kertoi television vaaliohjelmassa havainneensa, että monet äänestäjät ottivat kantaa homoseksuaalista ehdokasta vastaan. Zyskowicz oli tästä hyvin pahoillaan.

Niinistön asiantuntemus menee hukkaan

Risto Uimonen ei usko, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka muuttuu lähitulevaisuudessa Sauli Niinistön valinnan myötä. Uusia painotuksia voidaan hänen mukaansa nähdä vasta kolmen vuoden päästä, kun hallitus vaihtuu ja nykyinen hallitusohjelma päättyy.

Uimonen huomauttaa myös, että Niinistön asiantuntemus talousasioissa menee eurokriisissä tavallaan hukkaan, koska presidentti ei enää osallistu EU-asioista päättämiseen.

- Tässä on sellainen ongelma, että vaikka Niinistö olisi tämän talouskriisin asiantuntijoita, hänellä ei ole siinä roolia, koska presidentti ei enää osallistu Euroopan unionin asioista päättämiseen eikä mene huippukokoukseen, hän muistuttaa.

Niinistön murskavoitto historiallinen

Vaalit jäävät Uimosen mukaan historiaan sen vuoksi, että Sauli Niinistö otti murskavoiton suorassa kansanvaalissa.

- Meillä on aina oletettu, että suorassa kansanvaalissa kannatus polarisoituu, eli tulee tiukka taistelu. Nyt ensimmäistä kertaa tämä myytti murtui, Uimonen sanoo.

Sauli Niinistön äänimäärä oli presidentinvaaleissa kaikkien aikojen korkein.

Uimosen mukaan vaalit muistetaan myös äänestysprosentin laskusta.

- Ensimmäistä kertaa suorassa kansanvaalissa kävi niin, että toisella kierroksella äänesti vähemmän ihmisiä kuin ensimmäisellä kierroksella, Uimonen huomauttaa.

Äänestysprosentti on ollut viimeksi yhtä matala Urho Kekkosen ajalla vuonna 1978.

Lähteet: YLE Uutiset