Kolme aiemmin dokumentoimatonta kieltä on saatu kirjoihin ja kansiin

Vähän tutkitut suomenruotsalainen, albanialainen ja kosovolainen viittomakieli pääsevät esille tuoreessa väitöstutkimuksessa. Filosofian maisteri Karin Hoyer on tehnyt väitöskirjan, joka perustuu kielten sanakirjahankkeisiin.

kulttuuri

Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja on samalla puheenvuoro ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen puolesta: Hoyerin mukaan Balkanilla kuurot kuuluvat yhteiskunnan alimpaan kastiin.

Albaniassa ja Kosovossa kuuroja opetetaan edelleen vanhoilla metodeilla. Viittomakieltä ei käytetä opetuksessa, vaan opettaja puhuu ja kirjoittaa. Suomessa opetettiin näin 60-luvulla.

Vanhalla opetustyylillä kuurot joutuvat ensin opettelemaan kirjoittamista ja lukemista itselleen vieraan puhutun kielen kautta. Viittomakieliä ei kirjoiteta. Tämän vuoksi kuurojen oppimistulokset ovat usein olleet heikkoja, tutkija toteaa.

Kaikki viittomakielet ovat omanlaisiaan. Niillä on omat kielioppinsa ja rakenteensa, vaikka ne ovat ottaneet vaikutteita puhutuista kielistä.

Hoyerin mukaan kuurojen kielellisen identiteetin vahvistaminen on tärkeää. Sen myötä kieliyhteisö voi ottaa vastuun kielisuunnittelusta ja toimia esimerkiksi kielen virallisen aseman tunnustamiseksi ja viittomakielen saamiseksi kuurojen opetuskieleksi.

Filosofian maisteri Karin Hoyer väitteli perjantaina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Väitös kuuluu yleisen kielitieteen alaan.

Lähteet: YLE Tiede