Hugon tunnelma on maaginen

Ohjaus: Martin Scorsese Alkuperämaa: Yhdysvallat 2011 Pääosissa: Asa Butterfield, Jude Law, Emily Mortimer, Christopher Lee, Ben Kingsley, Sacha Baron Cohen K-7

Aamu-tv

Martin Scorsesen peräti 11 Oscar-ehdokkuutta napanneen uuden elokuvan Hugon keskeisin henkilö Georges Melies oli yksi elokuvan alkuaikojen nerokkaimmista trikkien käyttäjistä ja kehittelijöistä. Hänen edelleen huimilta näyttävissä elokuvissaan seikkailtiin niin kuussa kuin valtamerten syvyyksissä. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914 oli Meliesin 17 vuotta kestänyt elokuvaura kuitenkin ohi ja hän oli ajautunut pienen Montparnassen rautatieasemalla sijainneen leikkitavarakojun pitäjäksi. Tuolta asemalta alkaa myös tämä Scorsesen 1930-luvulle sijoittuva elokuva, joka kertoo orvosta, aseman kelloja hoitavasta Hugo-pojasta ja siitä kuinka poika tutustuu tuohon katkeroituneeseen ja erakoituneeseen elokuvan pioneeriin.

Heti elokuvan alkumetreiltä on selvää, että tarjolla on melkoisen ainutlaatuinen elokuvaelämys. Hugo alkaa upealla, yhdellä pitkällä kamera-ajolla toteutella kohtauksella. Kuva lähtee liikkeelle öisen Pariisin taivaalta, kulkee läpi Montparnassen kiireisen aseman, päätyen aseman suuren kellotaulun aukosta maailmaa tarkkailevan Hugon kasvoihin. Tämän alkukohtauksen luoma maaginen tunnelma säilyy läpi koko tämän huiman, sadunomaisen elokuvan.

Martin Scorsese on eittämättä yksi maailman suurimmista elokuvaohjaajista. Niinpä ei ole mikään ihme, että tämä hänen ensimmäinen 3D-tekniikkaa hyödyntävä elokuvansa on lajissaan ehdottomasti upein koskaan tällä tekniikalla tehty elokuva. Scorsesen käsissä kolmiulotteisuus ei ole vain tehoste vaan olennainen osa elokuvan kerrontaa. Hugossa kolmiulotteisuus ei tarkoita sitä, että esineitä tuodaan katsojia kohti. Tässä kolmiulotteisuus on käännetty ikään kuin sisäänpäin, antamaan kuvalle todellista syvyyden tuntua.

On ilmiselvää, että Scorsese on nauttinut täysin rinnoin tämän elokuvan tekemisestä. Kohtaukset, joissa hän luo uusiksi Meliesin varhaisia elokuvia ovat yksinkertaisesti valloittavia. Scorsese on ujuttanut Hugoon mukaan myös pätkiä vanhoista elokuvista. Meliesin elokuvien ohella mukana on mm. Lumieren veljesten katsojat aikoinaan pyörtymään saanut elokuva, Juna saapuu asemalle, jonka kuvia ja tunnelmia varioidaan Hugon näkemässä unessa. Samalla tavalla Scorsese hyödyntää Harold Lloydin elokuvaa Safety Last, josta näytetään kuuluisa kohtaus jossa Lloyd roikkuu pilvenpiirtäjän seinällä olevan kellon viisareissa. Tästäkin kohtauksesta on Hugoon tehty oma variaationsa.

Paitsi eittämättömällä taidolla tehty elokuva ja kepeä elokuvahistoriallinen oppitunti, on Hugo ennen kaikkea lämmöllä ja huumorilla kerrottu tarina niin mielikuvituksen ja unelmoinnin tärkeydestä kuin rakkaudesta sekä muistutus elokuvan lumovoimasta.

Lähteet: YLE Uutiset / Esko Rautakorpi