Suomen ja Kreikan vakuussopimus allekirjoitettiin salassa

Suomen ja Kreikan valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Evangelos Venizelos allekirjoittivat vakuussopimuksen iltapäivällä Brysselissä. Sopimus lupaa Suomelle suojaa siinä tapauksessa, jos Kreikka ei pysty maksamaan saamiaan lainoja takaisin. Ilman sopimusta Suomi ei osallistuisi Kreikan tukipakettiin.

velkakriisit
Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen allekirjoittavat maiden välisen vakuussopimuksen.

Kreikka ei antanut tiedotusvälineille kuvauslupaa Suomen ja Kreikan vakuussopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Suomelle tiedotusvälineiden pääsy paikalle olisi sopinut, mutta Kreikka kielsi sen.

Kreikka vetoaa salassapitopykäliin eikä halua, että vakuussopimukseen osallistuvien neljän pankin nimiä julkistetaan.

- Kreikka on äärimmäisen närkästynyt ja kokee, että sitä kyykytetään. Siitä osoituksena on, että vakuussopimus tehtiin salassa, sanoo Brysselissä oleva Ylen kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Kuvaa sopimuksen allekirjoituksesta saatiin kuitenkin Suomen valtiovarainministeriön kautta.

Vuosikymmenien järjestelyt

Pankeista kaksi on ilmeisesti Alpha ja Euro, jotka ovat Kreikan toiseksi ja kolmanneksi suurimpia pankkeja.

Pankit siirtävät bondeja suljetulle tilille alkuvaiheessa miljardin euron arvosta, mikä vastaa 40:tä prosenttia Suomen osuuksista Kreikan lainan takauksista. Koko summaa ei toisin sanoen siirretä heti.

Vakuusjärjestely on voimassa enimmillään 30 vuotta.

Suomen hallitus syntyi vakuusvaatimusten myötä

Vakuusjärjestely on SDP:n jo eduskuntavaalien alla ilmoittama vaatimus. SDP:lle vakuusjärjestely oli myös periaatekysymys ja ehto hallitusneuvotteluissa sille, että Suomi lähtee mukaan Kreikan lisälainoitukseen.

Vakuuksilla Suomi haluaa turvata saatavansa Kreikan mahdollisen konkurssin varalta.

Alun perin Kreikalta vaadittiin käteistalletusta Suomeen. Vakuuden määrästä oli ensi alkuun vain arvailuja, koska Suomen osuus uudesta tukipaketista oli sekin vielä auki. Arviot vaihtelivat puolen miljardin molemmin puolin.

Vakuusvaatimus närästi muita euromaita

Elokuun puolivälissä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen järjesti kesken SDP:n kesäkokouksen tiedotustilaisuuden siitä, että vakuusjärjestelystä on päästy sopuun kreikkalaisten kanssa. Vain tarkempi vakuussumma ja muut järjestelyt olivat enää sopimatta.

Suomen ikioma vakuusjärjestely herätti myös närää monissa euromaissa, koska sen katsottiin kohtelevan Suomea toisin kuin muita, vaikka Kreikan velkaongelma oli yhteinen.

Kotimaassa hallitusta arvosteltiin siitä, että Suomi syö vakuusvaatimuksillaan neuvottelupääomaa EU:n päätöksenteossa laajemmin. Erityisesti oltiin huolissaan maataloustukineuvottelujen jatkosta.

Puolen vuoden vääntö ehdoista

Urpilaisen infon jälkeen alkoivat taustaneuvottelut, jotka ovat kestäneet tähän päivään saakka eli puolisen vuotta.

Valtiovarainministeriön syksyllä päivitettyjen tietojen mukaan neuvottelujen aikana vakuussumma on noin kaksinkertaistunut 880 miljoonaan euroon. Tuo summa kattaisi noin 3,2 prosentin vuosituotolla Suomen osuuden lainapaketista. Suomen osuudeksi on arvioitu noin 2,2 miljardia euroa. Nyt ei myöskään puhuta enää käteistalletuksesta, vaan valtioiden velkapapereista.

Itse vakuusjärjestely on erittäin monimutkainen. Monimutkaisuus johtuu paljolti siitä, että Suomen vakuudet eivät saa heikentää muiden velkojien asemaa.

Vakuuksiin liittyy myös Suomea velvoittavia ehtoja. Vakuuksien takia Suomi luopuu mahdollisista Euroopan väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n mahdollisista tuotoista. Suomi myös maksaa osuutensa heinäkuussa toimintansa aloittavan pysyvän rahaston EVM:n pääomasta kertasuorituksena. Suomen osuus on 1,44 miljardia euroa.

Järjestely pääpiirteissään

Kreikan valtio lainaa kreikkalaisille pankeille velkakirjojaan 880 miljoonan euron arvosta. Velkakirjat vaihdetaan Kreikan keskuspankin hallussa oleviin velkakirjoihin, jotka myydään investointipankin avulla markkinoille.

Saaduilla rahoilla ostetaan uusia, parhaimman luottoluokituksen velkakirjoja, joita Suomi pitää hallussaan jopa 30 vuotta.

Jos Kreikka toipuu ja kykenee maksamaan saamansa tukilainat euromaille ja muille tukiohjelman osapuolille, se saa vakuudet korkoineen takaisin. 30 vuodessa 3,2 prosentin vuosituotolla Kreikka saisi vakuussummalle liki 1,4 miljardin euron tuoton. Reaalituotto jää pienemmäksi, koska inflaatio syö tuotosta ison osan.

Mikäli Kreikasta tulee maksukyvytön, Suomi pitää velkakirjat ja niiden tuoton.

Maanantaina katseet siirtyvät toistaiseksi kuitenkin suurempaan kokonaisuuteen, koko Kreikka-paketin kasaamiseen. Ennen euroryhmän illan kokousta on ilmennyt, että 130 euron miljardin tukipaketin sijasta tulisikin puhua 136 miljardista.

- On käynyt selväksi, että paketti ei riitä siihen, että Kreikan lainakestävyys olisi järjelliselllä tasolla vuonna 2020, Ylen kirjeenvaihtaja Susanna Turunen kertoo.

Vuosi 2020 on tavoite, jolloin Kreikan pitäisi saada velkataakkansa kestäväksi.

Lähteet: YLE Uutiset