Aamun lehdet

Perjantain lehdet pohtivat syntymää ja kuolemaa.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

Sallittakoon hyvä kuolema, julistaa (siirryt toiseen palveluun)Kaleva (siirryt toiseen palveluun) pääkirjoituksessaan. Armokuolema nousee keskusteluun tämän tästä mietittäessä, mitä tehdä niille kovasti kärsiville potilaille, jotka ovat jo elämän ja kuoleman rajamaastossa.

Suhtautuminen eutanasiaan jakaa lääkärikuntaa. Lääkäriliiton kanta siihen on kielteinen. Sen sijaan asiaa pohtinut, sosiaali- ja terveysministeriön alainen eettinen neuvottelukunta näyttää eutanasialle vähintäänkin keltaista valoa. Sen mukaan kuolinavun tarve Suomessa tulee selvittää.

Lehti jatkaa, että jos armokuolema hyväksytään, periaatteiden täytyy olla selkeät. Oleellista on, että potilas on siinä tilanteessa, jossa hänen paranemisestaan ei ole toivoa ja jossa hänen kärsimyksensä ovat sietämättömät. Niin ikään hänen täytyy itse haluta eutanasiaa. Kuolemansairas ei kykene aina ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tällöin hoitotestamentti nousee arvoonsa. Jos sellainen on laadittu, sitä pitää noudattaa.

Hyvän saattohoidon pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto

Kuolinapu on vaikea asia, jatkaa aiheesta (siirryt toiseen palveluun)Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun). Suomen ensimmäisen saattohoitokodin Terho-kodin johtaja Juha Hänninen ilmoittautui eutanasian kannattajaksi tietyissä tilanteissa.

Eutanasiaa vastustetaan monin perustein. Osa vastustajista perustelee, että kuolinavun salliminen tyrehdyttäisi saattohoidon kehittämisen.

Suomessa on yhä paljon kuntia, jotka eivät ole järjestäneet saattohoitoa juuri mitenkään. Kunnat eivät osta saattohoitoa siihen erikoistuneista hoitokodeista, vaan asukkaat viettävät viimeiset aikansa terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa ei ehkä ole yhtään saattohoitoon koulutettua hoitajaa.

Saattohoitoa ja eutanasiaa ei voi rinnastaa keskenään kilpaileviksi elämän päättymisen hoitomuodoiksi, toteaa Helsingin Sanomat. Hyvän saattohoidon pitää aina olla ensisijainen vaihtoehto, ja sen kehittämiseen kunnilta täytyy löytyä rahaa tiukkoinakin aikoina.

Kodinomainen ympäristö ikääntyville

(siirryt toiseen palveluun)Keskisuomalaisen (siirryt toiseen palveluun) mielipidekirjoituksessa kansanedustaja Eila Tiainen kirjoittaa, että monet ikääntyvät haluavat yhä enemmän hoitoa kotiinsa tai asua kodinomaisessa ympäristössä. Kun kuntien varat eivät riitä senioriasuntojen ja hoivakotien rakentamiseen, yritykset ovat kiinnostuneet yhä enemmän hoivakotien rakennuttamisesta ja ylläpidosta.

Iäkkäiden palveluja suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon palveluiden tasapuolinen saatavuus, joka ei olisi riippuvainen asumisalueesta, muodosta tai varallisuudesta. Tämän vuoksi esimerkiksi julkinen rahoitus on kohdistettava vain julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Tiainen jatkaa, että väestökehityksen, talouden tai palveluiden ongelmat eivät häviä kuntarajojen uudelleen piirtämisellä, mutta suurempien kuntien myötä on kuitenkin mahdollisuus luoda tasa-arvoisemmat elämän edellytykset kaikille.

Harppaus elämän alkupisteeseen

(siirryt toiseen palveluun)Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertovat monarkiaa lujittavasta synnytyksestä. Suomea ja Ruotsia pidetään taloudellisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin toistensa kaltaisina. Näinä päivinä tasavallan ja kuningaskunnan protokollaarinen ero kuitenkin konkretisoituu, kun länsinaapurissa juhlitaan vastasyntynyttä kruununperillistä.

Prinsessa Victorian ja prinssi Danielin esikoistyttären maailmaan tuloon liittyvät seremoniat noudattavat tiukasti perinteen ja perustuslain sanelemaa kaavaa.

Suomessa on vaikea kuvitella mitään vastaavaa rituaalia. Pikkuprinsessan syntymän virallistamiseen osallistuvat Ruotsin kuningashuoneen mukana maan korkein valtiojohto.

Victorian herättämä ihailu ja myönteinen julkisuus ovat puhdistaneet monarkian muutoin ryvettynyttä imagoa. Median kiusalliset paljastukset kuninkaan strippiklubivierailuista ja yhteyksistä rikollisten kanssa saanevat nyt väistyä ja tehdä tilaa hovin kuopuksen seurannalle.

Lähteet: YLE Uutiset