Upseerit: Säästöt syövät Suomen puolustusvoimien uskottavuutta

YLE Uutiset kysyi puolustusvoimien korkeissa viroissa olevilta upseereilta, miten säästöt vaikuttavat. Kyselyyn vastanneet pitävät puolustusvoimien uudistamista tarpeellisena, mutta äkilliset säästöt ovat riski. Jos rahoitusta leikataan vielä vuoden 2015 jälkeen, koko maan puolustaminen ja puolustuksen uskottavuus ovat upseerien mielestä vaarassa.

Kotimaa
Stina Tuominen / YLE

Uudistus ja säästöt ovat jatkovalmisteluvaiheessa. Asia on puolustusvoimille äärimmäisen herkkä. Julkisuudessa uudistusta on esitellyt vain komentaja. YLE Uutiset lähetti kyselyn noin 50:lle korkeassa virassa olevalle upseerille. Vain 11 upseeria vastasi kyselyyn. Heistä neljä antoi oman arvionsa säästöjen vaikutuksista, muut viittasivat komentajan lausuntoihin. Kokosimme keskeiset kohdat upseerien vastauksista.

  1. Pysyykö Suomen puolustus uskottavana vielä tämän vuosikymmenen päättyessä?

– Pysyy, mutta taso laskee hankintamäärärahojen kanssa.

– Jos uudistus onnistuu, uskottavuus säilyy.

– Riippuu täysin vuoden 2015 jälkeisestä rahoituksesta. Jos rahoitusta leikataan edelleen, puolustusvoimat ei enää pysty tehtäviinsä. Tämä kysymys ratkaistaan seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

  1. Missä säästöt näkyvät?

– Koulutuksen taso heikkenee, ikävä kyllä, välittömästi. Millään muulla keinolla ei nopeisiin säästövelvoitteisiin voida vastata.

– Koulutuksesta säästäminen laskee henkilöstön ja joukkojen osaamisen tasoa lähes 10 vuodella.

– Kertausharjoitukset lähes päättyvät neljäksi vuodeksi. Se vaikuttaa maanpuolustuksen henkeen ja laatuun. Myös kantahenkilökunnan taito johtaa kertausharjoituksia laskee.

– Riskinä maanpuolustustahdon säilyminen tulevaisuudessa. Miten se näkyy osallistumisena yhteiseen toimintaan?

– Meillä ei ole varaa näin massiiviseen organisaatioon eikä ole varaa pitää tyhjeneviä kasarmeja. Tarvitsemme lisää toimijoita jäljelle jääviin joukkoihin ja vähemmän esikuntaa. Säästövelvoitteet nopeuttavat uudistuksen toteuttamista, mutta vaikeuttavat "hallittua" siirtymistä uuteen toimintamalliin.

– Jos materiaalia ei saada hankittua, maavoimien uusi taistelutapa ja yleisen asevelvollisuuden perusteet vaarantuvat.

  1. Pystytäänkö koko maata puolustamaan säästöjen jälkeen?

– Siihenhän uudistuksella pyritään. Jos budjetti on riittävä uudistuksen jälkeen, se onnistuu. Ylimääräiset säästöt kuitenkin vaikeuttavat tätä.

– Toki, mutta taso laskee väistämättä.

  1. Pitäisikö Natoon liittymistä harkita, jotta Suomen puolustus saadaan turvattua?

– Poliittinen johto tekee tämän harkinnan.

– En näe harkintaan tarvetta. Oman maan puolustuskyvyn on oltava kunnossa, ennen kuin liittoutuminen on mahdollista.

  1. Missä tehtävissä Natosta voisi olla apua?

– Se ratkeaa vasta jäsenyydestä käytävissä neuvotteluissa.

– Tärkeimmät edut liittyisivät todennäköisesti tiedusteluun ja ennen kaikkea huoltovarmuuteen.

– Natosta voisi olla apua materiaalisessa tuessa sekä ilma- ja merioperaatioissa.

– Sillä voisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus kriiseihin, mutta toisaalta se voisi lisätä jännitteitä.

Lähteet: YLE Uutiset