60- ja 70-luvunkin rakennuksia pitää säästää

Museovirasto haluaa herätellä suomalaisia arvostamaan myös sodanjälkeistä rakennuskantaa. Suomen kerrosneliöistä lähes 90 prosenttia on rakennettu sotien jälkeen.

Kotimaa
Kuopion uimahalli.
YLE

Hyvinvointi-Suomi rakensi betonilähiöitä, kouluja, päiväkoteja, liikuntatiloja, teitä. Koko Suomen 50-, 60- ja jopa 70-luvulla rakennettu ympäristö on nyt muutoksen kourissa. Iso osa rakennuskannasta vaatii peruskorjausta.

Museovirasto pyrkii nostamaan esiin arkiympäristömme arvon, jotta harkitsematon purkamisaalto ei iskisi vielä nyt jopa rumilta vaikuttaviin rakennuksiin. Arkkitehti Jonas Malmbergin mukaan tarkoitus on säilyttää eri vuosikymmenten kokonaisuuksia.

- Tuleville polville jää sitten mahdollisuus arvioida niitä uudestaan ja miettiä, mitä merkityksiä niihin liittyy ja ovatko ne säilyttämisen arvoisia.

Ominaispiirteitä halutaan vaalia

Yksittäisiä jälleenrakennuskauden monumenttejakin on suojeltu, kuten esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. Museovirasto on kuitenkin kiinnostunut enemmän rakennusten ominaispiirteistä. Tavoitteena on, että niitä vaalittaisiin rakennettuja ympäristöjä korjattaessa. Arkkitehti Malmberg ottaa esimerkin aluerakennetuista lähiöistä:

- Juuri yhtäläisyys on niiden keskeinen ominaispiirre. Kun rakennuksia korjataan eri vuosikymmeninä ja eri tavoin, niihin liittyy erilaisia rakennusosia, joita valmistajat tuottavat kulloistenkin ihanteiden ja estetiikan mukaisesti. Se hävittää aikakauden ilmettä ja poistaa yhtäläisyyden.

Parvekelasit eivät sovi joka taloon

Arkkitehti Malmbergin mielestä asuintalokanta saa toki elää ja muokkautua. Esimerkiksi parvekkeiden lasituksia hän ei kieltäisi kategorisesti, mutta ne pitäisi suunnitella hyvin.

- Usein sisäänvedetty parveke tai parveke, jolla on selkeät pielet, on lasittamisen kannalta hyvinkin kiitollinen kohde. Suurempi ongelma ovat 50-lukulaiset avoparvekkeet ja avokaiteet, Malmberg arvottaa.

Ilmeen vaaliminen ei tarkoita arkkitehti Malmbergin mielestä aina alkuperäiseen asuun korjaamista, vaan ideoiden hakemista alkuperäisistä tavoitteista. Merkkikohteet ovat erikseen. Ne pitää säilyttää mahdollisimman autenttisina materiaaleja ja yksityiskohtia myöten.

Urheilustadionit ja -hallit arvioidaan

Yleisen tietoisuuden levittämisen ohella museovirastolla on useita teemahankkeita hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön arvioimiseksi. Lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavissa hankkeissa arvioidaan muun muassa erilaisia liikuntaympäristöjä, kaupunginarkkitehtien kädenjälkeä sekä yliopistorakennuksia.

Ainakin Lapissa pohditaan myös suurille ikäluokille rakennettujen, nyt tyhjentyneiden koulutalojen kohtaloa.

Lähteet: YLE Savo / Kaija Kervinen