1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kristiina Mäkelä

Jarmo Mäkelä: Mitalikantaan on päästävä

Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä summaa mennyttä urheiluvuotta myrskyisäksi. Daegun MM-kisoissa 2011 menestys oli heikko. Suomalaisten saldoksi jäi kaksi yhdeksättä sijaa. Moni urheilun ystävä muistaa vuoden 2011 myös keihäänheiton valintajupakasta. Vuosi 2012 onkin sitten historiallinen kahden arvokisan vuosi.

Kristiina Mäkelä

Takana on tapahtumarikas urheiluvuosi. Yleisurheilun kohdalta vuosi oli hieman mollivoittoinen, sillä Daegun MM-kisoissa suomalaisurheilijat eivät yltäneet mitaleille, eivätkä edes pistesijoille. Tänä vuonna kesällä on edessä EM-kisat Helsingissä ja olympialaiset Lontoossa.

Viime vuodesta löytyi myös ilonaiheita

Vastoinkäymisistä huolimatta yleisurheilulla on kuitenkin edelleen erittäin suuri elinvoima. Sen osoittavat muun muassa erittäin hyvin menneet nuorten euroopanmestaruuskisat. Nuoret naiset toivat mitaleita, Nooralotta Neziri voitti kultamitalin pika-aidoissa ja Kristiina Mäkelä hopeaa kolmiloikassa. Nuoret saivat myös lukuisia hyviä pistesijoja ja loppukilpailupaikkoja kisoissa.

Vähälle huomioille jäi myös miesten maaotteluvoitto stadionilla syyskuussa Daegun MM-kisojen jälkeen. Se tuli hyvään paikkaan ja nosti yleisurheiluväen rintaa niissä ehkä vähän vaisuissa tunnelmissa, toteaa Jarmo Mäkelä.

Vuosi sisälsi myös lukuisia yksilöitä jotka menivät omalla urallaan eteenpäin ja antavat erinomaisia oletusarvoja. Yhdeksi tälläiseksi henkilöksi Mäkelä nostaa närpiöläisen pikajuoksija Jonathan Åstrandin. Hän otti eurooppalaisen kärjen kiinni ja tähtää hyvissä asemissa kohti EM-kisoja ja olympialaisia.

Suurin odotuksin uuteen urheiluvuoteen

Mäkelä kertoo, että hyvillä mielin ja kovilla odotuksilla mennään kohti parempaa ja historiallista yleisurheiluvuotta. Jarmo Mäkelä odottaa urheiluvuodesta jännittävää, kilpailuhenkistä ja menestystä tuottavaa. Hän myös toivoo että EM-kotikisat ovat yksi ase kirkastaa yleisurheilun kilpeä.

Harjoittelua ja kauden alkua aikaistetaan

Kuluva vuosi on historiallinen, ensimmäinen kahden arvokisan vuosi. Urheilijoiden pitää olla hereillä ja valmiina tekemään tuloksia hyvin varhain. EM-kisojen joukkue valitaan aikaisin, 17. kesäkuuta. Olympiajoukkue valitaan myös varhaisessa vaiheessa, 9. heinäkuuta.

Suomalainen yleisurheilukausi on aikaisemmin lähtenyt käyntiin vasta juhannuksen jälkeen, mutta tänä vuonna vuosipyörää on aikaistettu.

- Olemme tehneet suunnitelmia, jotta urheilijat ja valmentajat työskentelevät niin, että todella ollaan valmiita huhti-toukokuussa ja aletaan kilpailemaan hyvällä tulostasolla touko-kesäkuun taitteessa, kertoo Mäkelä.

Tähän ajatukseen liittyy se, että Mäkelä oli vetämässä marras-joulukuussa suurta kärkiurheilijoiden leiriä Etelä-Afrikassa. Leirillä harjoiteltiin hyvissä olosuhteissa ajankohtana, jossa normaalisti suomalaiset yleisurheilijat urheilevat vielä oman maan syksyssä ja pimeydessä.

Haasteena on myös se, että urheilijoiden tulee osata ajoittaa kuntonsa niin, että heillä on mahdollista menestyä molemmissa kisoissa. He tulevat hyväkuntoisena jo EM-kisoihin ja jatkavat kunnon hiomista edelleen, niin että ovat vähintään samassa tai paremmassakin iskussa Lontoon olympialaisissa.

Kotikisat merkitsevät paljon

Tulevat EM-kisat kilpaillaan Helsingissä. Valtaosalle suomalaisista yleisurheilijoista kisat ovat kerran elämässä -kokemus ja ne merkitsevät todella paljon, Mäkelä kertoo. Samalla hän toteaa että onneksi mukana on myös sellaisia urheilijoita, jotka olivat mukana jo vuoden 2005 MM-kisoissa Helsingissä. Näitä urheilijoita ovat muun muassa Tero Pitkämäki, Tommi Evilä ja Olli-Pekka Karjalainen.

Henkinen lataus on kotikisoissa hirmuinen ja se voi joskus koitua painolastiksi, myöntää Mäkelä. Mäkelä kuitenkin toteaa, että varsinkin kokeneiden urheilijoiden kohdalla paineet kääntyvät usein kotikenttäeduksi.

Kotikisat helpottavat harjoittelua

Kotikisat helpottavat monia käytännön toimenpiteitä. Kotikisoihin valmistauduttaessa ei tarvitse koota joukkuetta valmistavalle leirille, eikä tarvitse matkustaa vaikeiden lentoreittien taakse kilpailemaan.

Kukin voi tulla sopivilla aikatauluilla Helsinkiin ja maksimoida valmistautumisen turvallisissa, hyvissä kotioloissa. Tätä kautta kilpaileminen on helpompaa, sanoo Mäkelä.

EM-kisojen hyötyvaikutukset kantavat aina olympiakisoihin saakka

Olympialaiset ovat urheiluhistorian kaikkein suurin ja tärkein kilpailu. Mäkelä näkee EM-kisat hyvänä alkukiihoittajana suomalaisille yleisurheilijoille ja ne avaavat reitin usealle nuoremmallekin päästä olympiajoukkueeseen.

Olympialaisissa on edessä kova valintaprosessi. Esimerkiksi keihäänheitossa pitää yhdeksästä hyvästä heittäjästä seuloa kolme parasta.

Mitalikantaan on päästävä

Helsingin EM-kisoille on asetettu kahden mitalin tavoite ja viiden urheilijan odotetaan sijoittuvan pisteille, eli kahdeksan parhaan joukkoon. Jos ei mitalikannassa arvokisoissa olla, palaute on sen mukaista, hyvin ymmärrettävää ja jopa ansaittua, kun tietää tämän urheilumuodon huikean menestyshistorian, toteaa Mäkelä. Myös olympiakisoissa on tarkoitus päästä mitaleille.

Lähteet: YLE Pohjanmaa

Lue seuraavaksi