Kauko Sorjonen: Teen sen minkä itse pystyn

Nimeään kantavan säätiön avulla toimiva kulttuurimesenaatti Kauko Sorjonen tunnetaan oikeastaan vain tekemistensä kautta. Haastatteluja hän antaa harvoin, ja säätiön asioista puhuu yleensä sen asiamies.

kulttuuri
Kauko Sorjonen
Kauko SorjonenYLE Keski-Suomi / Leena Petman

Sorjonen on tehnyt omaisuutensa yrittäjänä. Hän perusti 1970-luvulla kopio-, paino-, ja tulostuspalveluja tarjoavan Kopijyvä Oy:n ja myöhemmin kirjakustantamo Minerva Oy:n.

Kauko Sorjonen tunnetaan Jyväskylän seudulla nykyään vanhojen rakennusten pelastajana. Ensin Sorjonen hankki arkkitehti Wivi Lönnin kotitalon 1980-luvun lopulla. Seuraavana tuli Kuokkalan kartano 1990-luvun lopulla, samaan aikaan kun säätiö perustettiin. Sen jälkeen Sorjosen suojiin ovat siirtyneet muun muassa vanha Juomatehdas, Kirjailijatalo, Beckerin talo, Tanssisali Lutakko, Laukaan Järvilinna.

Sorjonen ei kuitenkaan ole rajoittunut Jyvässeudulle, sillä säätiö on hankkinut myös maineikkaan Mäntän klubin sekä Kalervo Palsan kotimökin ja ateljeen Kittilässä.

- Jos omistaa vaikkapa kauniin talon taikka kaksi taikka kolme, niin vaikka ne muodollisesti omistan, ne eivät ole minun. Ne ovat yhteistä omaisuutta. Kun minä kuolen, en saa niitä mukaani. Niiden pitää olla kaikkien ihmisten ja kulkijoiden tietyllä tavalla omistuksessa, Sorjonen sanoo.

Sorjosen 70-vuotistaidenäyttely on parhaillaan esillä Galleria Variantissa. Esillä on taidetta Kauko Sorjosen säätiön kokoelmista.

- Tämäkin taide, säätiö omistaa sen muodollisesti, mutta se on yhteistä omaisuutta. On paljon asioita, jotka ovat yhteisiä vaikka joku ne omistaa ja niitä hallitsee, Sorjonen toteaa.

Yrittäjästä kulttuurimesenaatiksi

Kauko Sorjonen on syntynyt vuonna 1942 Punkaharjulla. 1977 hän perusti Kopijyvä Oy:n, joka hän myi joitakin vuosia sitten. Vanhojen rakennusten pelastamisen lisäksi Sorjonen tunnetaan laaja-alaisena kulttuurimesenaattina. Hänen nimeään kantava säätiö ilmoittaakin toimivansa laaja-alaisesti kulttuurin edistäjänä.

Yhdessä verraten harvoista haastatteluistaan vuonna 2004 Jyväskylän ylioppilaslehdelle hän kertoo, ettei hänen lapsuudenkotinsa ollut kulttuurikoti, eikä taiteilla ollut juuri roolia hänen elämässään ennen 1980-luvun loppua. Taitekohta oli Wivi Lönnin kotitalon hankkiminen, ja ilmeisesti samoihin aikoihin helpottaneet työpaineet.

Rakennusten hankkimisen ja kunnostamisen lisäksi Kauko Sorjosen säätiö on tukenut muun muassa musiikkia hankkimalla ja lahjoittamalla soittimia. Esimerkiksi Lapin musiikkiopisto sai säätiöltä kymmenien tuhansien eurojen soittimet. Säätiö hallinnoikin mittavaa soitinpankkia.

Sorjonen on lähtenyt kulttuurielämään yksinkertaisten ohjenuorien varassa.

- Olen ollut mukana pääasiassa niissä ideoissa ja hankkeissa, jotka voin itse omin voimin ja eväin toteuttaa. Olen myös harkinnut sen, mitkä asiat kuuluvat minulle, Sorjonen sanoo.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Antti Seppälä