Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen kulttuurikrapula?

"Kokonaisuudessaan melkoisen onnistunut", tuumasi Turun Radion studioon kokoontunut keskustelukerho Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta. Menneestä vuodesta ja kulttuurikaupunki Turusta vuonna 2012 olivat puhumassa Saara Malila kulttuuripääkaupunkisäätiöstä sekä teatteri- ja elokuvamies Mikko Kouki ja toimittaja-kirjailija Roope Lipasti.

Kulttuuripääkaupunki Turku
Simon Desorgher soittaa huilua kennoston konserttisalissa.
Colourscape oli yksi kulttuuripääkaupunkivuoden mieleenpainuvimmista elämyksistä. Simon Desorgher soitti huilua kennoston konserttisalissa.Joona Haarala / Yle

Vuoden 2010 loppupuolella Turussa ja muuallakin Suomessa kuultiin hyvin paljon ja monenlaista kritiikkiä tulevasta Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta. Saara Malila kertoo osanneensa varautua siihen.

- Näin on tapahtunut muissakin kulttuuripääkaupungeissa. Kyllä se silti aika rankkaa oli viimeisinä kuukausina ennen tapahtumavuoden alkua, kun tunnelma oli niin kriittinen. Turkulaisena sitä toki tietää, että täällä ajatellaan aina, että huomenna sataa kuitenkin tai että ei siitä mitään tule kuitenkaan.

Myös Roope Lipastilla oli mielestään turkulainen lähtökohta ennen vuoden alkua.

- Kyllä minä ajattelin, että saas kattoo nyt mitä siitä tulee.

Mikko Kouki oli itsekin jonkun verran mukana kulttuuripääkaupunkivuoden valmisteluissa. Hän sanoo suhtautuneensa runsas vuosi sitten asiaan suhteellisen neutraalisti. Nyt hän on sitä mieltä, että parempaan päin mentiin vuoden aikana.

- Luin silloin Turun kaupungin omille työntekijöilleen teettämiä tutkimuksia kulttuurin merkityksestä, ja ne olivat kyllä aika synkkää luettavaa. Siinä mielessä tämä vuosi on ollut aikamoinen voitto. Nytkään tähän keskusteluohjelmaan ei tuntunut löytyvän kulttuuripääkaupunkivuoden vastustajaa, Kouki totesi suorassa lähetyksessä.

Roope Lipasti muistutti, että vaikka vuoden aikana ei tullut ihan joka tapahtumassa käytyä, niin aina oli jotain mielenkiintoista, jota odottaa.

- Se on semmoinen asia, jota ei ole tässä kaupungissa ennen ollut.

- Tämä on merkittävä asia. Tässä on syntynyt sellainen fanittamisen kulttuuri. Ihmiset ovat halunneet mennä ja ovat menneetkin massoittain katsomaan vaikkapa Erik XIV -oopperaa. Se ei ole enää eliitin puuhastelua samppanjalasit kädessä, totesti Saara Malila.

- Osa jutuista, kuten esimerkiksi Infernal musical, olivat sellaisia juttuja että ne oli suorastaan pakko nähdä kun kaikki puhuivat niistä, säesti Mikko Kouki.

Kulttuuripääkaupunkisäätiö on julkistamassa helmikuun alussa uusia Taloustutkimuksen tutkimustuloksia kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksista. Edelliset kyselyt tehtiin viime elokuussa, ja silloin tulokset olivat varsin mairittelevia.

75 % vastanneista turkulaisista oli osallistunut kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin, heistä 88 % enemmän kuin kerran. 38 % oli tutustunut itselleen aiemmin vieraisiin kulttuuri- tai taidemuotoihin.

96 % suomalaista aikuisista tiesi Turun olevan kulttuuripääkaupunki, ja 77 % suomalaisista piti kulttuuripääkaupunkivuotta Turulle tärkeänä.

- Kyllä näppituntuma on sama: on ollut kiva vuosi, Roope Lipasti kommentoi.

Kulttuurikaupunki Turku 2012?

Tuntuuko Turun kulttuurielämä sitten köyhältä nyt, ennennäkemättömän runsaan vuoden 2011 jälkeen?

- Tottakai tulee kulttuurikrapula, myöntää Saara Malila heti alkuun.

- Tämmöistä rahasummaa ei tässä kaupungissa tai Suomessa voida käyttää kulttuuriin varmaan 20-30 vuoteen. On kuitenkin tärkeää, että yli puolet vuonna 2011 alkaneista hankkeista jatkuu tavalla tai toisella. Lähtökohtana oli alun perinkin, että pitkäaikaisia vaikutuksia syntyy.

- Kyllä se niin on, että ensi vuonna pitää sitten lopettaa tämmöinen laulaminen ja tanssiminen ja mennä töihin, että saadaan maksettua tämä kaikki. Sitä seuraavana vuonna on sitten taas ehkä sitä kulttuuria, Roope Lipasti heitti.

Yksi konkreettisimmista kulttuuripääkaupunkivuoden hedelmistä on vuoden aikana jatkuvasti muuntunut Logomo. Saara Malila kertoi kulttuuripääkaupunkisäätiön viimeisimmät tiedot Logomon jatkosta.

- Logomosta on tarkoitus tulla jatkossa luovan talouden keskus, ja yritysten houkutteleminen sinne on lähtenyt ihan hyvin vauhtiin. Kaksi kulttuuripääkaupunkivuoden näyttelyistähän jatkaa siellä vielä heinäkuun loppuun. Sen tiedän, että siellä pyritään pitämään ovet auki vaihtuville näyttelyille. Logomo Oy eli kaupunki ja Hartela-yhtiöt päättävät jatkossa, mitä siellä tehdään.

- Logomo on hieno, mutta tulee olemaan todellinen haaste saada tapahtumia ja ihmisiä sinne ympäri vuoden. Toivottavasti onnistuu. Suomessa ei kyllä ole monta noin isoa pytinkiä, jolla menisi hyvin. Tampere-talo on niitä ainoita, arvioi Mikko Kouki.

- Minäkin olen siellä muutaman kerran käynyt. Onhan se tosi hieno, mutta myös tosi iso. Kyllä sinne saa se Paul McCartney tulla esiintymään - ja mieluummin joka viikko, jotta se tulee täyteen. Toivottavasti hän tulee, totesi Roope Lipasti.

Roope Lipasti nosti lopuksi kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdaksi omalla kohdallaan Matteus-passion Logomossa pääsiäisenä. Saara Malilaa sävähdytti avajaisten lisäksi erityisesti Colourscape-värimaailma Kupittaan puistossa.

Mikko Kouki hehkutti kaikkia kesän ilmaisia tapahtumia pitkin jokirantaa.

- Olihan se hienoa nähdä jotain melkein joka päivä. Esimerkiksi se kun ihminen soittaa pallon sisällä huilua, ja jokivarsi on ihan täynnä ihmisiä.

Lähteet: YLE Turku / Kalle Talonen