Kemin teatteri tekee mallikasta tulosta

Kemin kaupunginteatteri tekee parasta tulosta koko Pohjois-Suomessa. Teatterin resurssit ovat selvästi pienimmät muihin pohjoisen teattereihin vertailtuna, mutta esimerkiksi kävijämäärissä Kemi on viime vuosina ollut jopa kakkosena Oulun kaupunginteatterin jälkeen.

kulttuuri
Eero Rannio Baddingin roolissa
YLE / Juha Peltoperä

Julkisella rahoituksella ja henkilökunnan määrällä mitaten Kemin kaupunginteatteri on Pohjois-Suomen neljästä teatterista pienin. Julkisia avustuksia valtiolta ja kaupungilta kertyy yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa ja teatterissa on kolmisenkymmentä työntekijää.

Esimerkiksi Kajaanin kaupunginteatteri saa tukia yli 2,5 miljoonaa euroa. Myös pohjoisen toisella alueteatterille Rovaniemelle rahaa tulee lähes tuplasti Kemiä enemmän. Oulun teatteri sai viime vuonna julkista rahaa lähes seitsemän miljoonaa euroa.

Kävijälukujen valossa järjestys on kuitenkin toinen. Esimerkiksi vuoden 2010 teatteritilaston mukaan Kemissä teatteriesityksiin myytiin 21 615 lippua, kun Rovaniemellä lippuja meni kaupaksi 21 079 ja Kajaanissa 17 585 kappaletta. Oulu on kävijäluvuissa omassa luokassaan - teatterilippuja myytiin yli 62 000 kappaletta.

Päättyneenä vuonna Rovaniemen teatteri otti edelleen takapakkia. Sen sijaan Kajaanin katsojaluvut nousivat suuremmiksi kuin Kemissä. Kemin kaupunginteatterin johtajan Juha Vuorisen mielestä tilastot ovat joka tapauksessa Kemin näkövinkkelistä varsin mukavaa luettavaa.

- Suoraa laatua ei tietysti tilastoilla pysty osoittamaan, mutta tuloksellisuutta kyllä. Vuodet vaihtelevat keskenään, mutta useampana viime vuonna Kemi on ollut vähintään samalla tasolla, jos ei edelläkin edellä katsojaluvuissa. Valtionosuutta me saamme kuitenkin puolet vähemmän kuin Kajaani tai Rovaniemi, kertaa Vuorinen.

Kemi pärjää vähimmillä tukieuroilla

Jos valtionosuuden määrä suhteutetaan pääsylippua kohti, Kemissä valtion tukea tarvitaan myytyä lippua kohti vähiten Pohjois-Suomessa - 29,20 euroa. Eniten tukieuroja per myyty lippu kuluu Rovaniemellä, 66,33 euroa. Kemiin verrattuna summa on yli kaksinkertainen.

Salien täyttöasteessakin Kemin luvut kelpaavat vertailuun Pohjois-Suomen suurimman, eli Oulun kaupunginteatterin kanssa. Kemin täyttöaste on 68,9 prosenttia ja Oulun 69,6 prosenttia. Kajaanissa salien täyttöaste oli vuonna 2010 vajaa 60 prosenttia ja Rovaniemellä heikoin, 45,4 prosenttia.

- Ouluun vertailussa on tietysti huomioitava, että talousalueella asuu selvästi enemmän väkeä. Rovaniemen osalta täyttöaste on kyllä aika alhainen valtakunnallisestikin vertailtuna, Vuorinen sanoo.

Henkilötyövuodet ovat teatterimaailmassa avainluku, sillä niillä määräytyvät valtionosuudet. Kemissä laskennallisia henkilötyövuosia oli 2010 32 kappaletta, Rovaniemellä ja Kajaanissa reilu 50 kappaletta ja Oulussa 119.

Yhteenlaskettuna valtion ja kunnallisen rahan määrä per henkilötyövuosi kuitenkin vaihtelee teattereittain. Halvin henkilötyövuosi on Oulussa, toiseksi halvin Kemissä ja kallein Rovaniemellä.

Jos julkisen tukirahan määrää verrataan omien tulojen määrään Kemi komeilee listan keulilla ja Kajaani koko maassakin alimmaisena vuoden 2010 tilastoissa.

Teatterien rahoitukseen tulossa tuloksellisuuskannuste

Kemissä tervehditäänkin ilolla kulttuuriministeriössä hankkeilla olevaa kulttuurilaitosten rahoitusuudistusta, jossa tuloksellisuudesta palkittaisiin.

- Teatterit ovat tässä olleet etukenossa liikkeellä ja kannustemallista on keskusteltu ministeriön virkamiesten kanssa. Ongelmana on se, millä kriteereillä tuloksellisuutta mitataan - sitä valmistellaan nyt ministeriössä. Joka tapauksessa tuloksellisuusrahan osuus olisi melko pieni, pari kolme prosenttia, Vuorinen laskee.

Riippumatta siitä, minkälaisiin kriteereihin uudessa rahoitusmallissa päädytään, ne eivät ehdi toteutua ihan lähivuosina. Ministeriön johtavan virkamiehen mukaan uutta mallia voitaisiin odottaa aikaisintaan vuosikymmenen puolivälissä.

Kemin tapaan useita täyskunnallisia teattereita vaivaavaan rahapulaan siitä siis ei ole apua. Jotain muuta on Kemissäkin keksittävä pikapuoliin, sanoo teatterinjohtaja Juha Vuorinen.

- Ymmärrän toki Kemin kaupungin rahatilanteen. Näkisin kuitenkin, että ammattiteatterille on Meri-Lapissa tarvetta ja toivoisin, että nyt pohdinnassa oleva seutukunnallinen malli saataisiin etenemään sen turvaamiseksi.

Lähteet: YLE Perämeri / Antti Heikinmatti