Helsingin Vanhankaupunginlahden ahvenet ovat myrkyllisiä

Helsingin Vanhankaupunginlahden ahvenet ovat ympäristömyrkkyjen takia syömäkelvottomia. Orgaanisten tinayhdisteiden ja perfluorattujen yhdisteiden pitoisuudet ovat kymmenkertaisia verrattuna muuhun Itämeren kalaan, kertoo Evira.

Teksti-TV Helsinki
Kalamiehet kärkkyvät saalista Helsingin Vanhankaupunginlahdella.
YLE

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi ahvenen ohella myös Vanhankaupunginlahden kuhasta vastaavia myrkkypitoisuuksia. Kuhassa myrkyt kuitenkin kertyvät lähinnä maksaan, eivätkä lihaan kuten ahvenella, joten se ei ole ihmiselle yhtä haitallista. Eviran tutkimusprofessori Anja Hallikainen oli hyvin yllättynyt kaloista löydetyistä, rajuista myrkkypitoisuuksista.

- Siellä on tutkittu orgaanisia tinayhdisteitä, eli esimerkiksi laivanpohjamaaleja ja vettähylkiviä yhdisteitä eli perfluoraattiyhdisteitä. Kummassakin tapauksessa ahvenissa on kymmenkertaiset määrät verrattuna normaaliolosuhteisiin ja jopa vähän saastuneisiin alueisiin. Ne ovat tosi yllättävän korkeita. Kun maksat on tutkittu, niin ne pitoisuudet olivat ihan hirveitä. Kyllä tämä todistaa, että siellä ovat nyt kalat kovilla.

Hallikaisen mielestä Vanhankaupunginlahden ahventa ei pidä syödä. Hallikainen arvelee, että harkittavaksi tulee pian yhdessä Helsingin ympäristöviranomaisten kanssa se, pitäisikö lahdelle asettaa kalastuskielto.

- Meidän käsityksemme mukaan nämä kahdet myrkyt, joita tutkittiin, niin niiden pitoisuudet ovat niin suunnattoman korkeat verrattuna muualla tutkittuihin ja muualla Itämerellä löydettyihin pitoisuuksiin kalassa. Ei se oikein ole syömäkelpoista enää se ahven.

Kaikkia myrkkyjä ei ole vielä edes tutkittu

Hallikainen muistuttaa, ettei kaikkien haitallisten tai vaarallisten aineiden pitoisuuksia kaloissa ole vielä edes selvitetty.

- Valitettavasti täytyy kertoa, ettemme ole kaikkia myrkkyjä, esimerkiksi PCB:tä tutkineet ollenkaan. Alunperin me kuvittelimme, ettei ahven kerää sitä, mutta jos oikeasti on kovin saastunut alue, niin voi olla että sitä löytyy myös ahvenen lihasta. Sitä täytyy varmaan seuraavaksi tutkia.

Orgaaniset tinayhdisteet ja esimerkiksi Goretex-kankaissa käytettävät perfluoratut yhdisteet ovat tutkimusprofessori Hallikaisen mukaan luultavasti peräisin sekä Sörnäisten satamasta että Vantaanjoen varren asukkailta.

- Sinne on varmaankin päässyt ympäristöstä teollisuuden ja mahdollisesti myös kuluttajien jätteitä ja laivateollisuusjätteitä. Sörnäisten satama on ollut lähellä ja lisäksi Suomen ympäristökeskus on tutkinut, että muualtakin voi tulla lahteen saasteita sopivissa olosuhteissa. Sitten on tietysti Vantaanjoki, mutta ei tätä ole niin paljon tutkittu, että pystyttäisiin lähteitä varmasti sanomaan.

Seuraukset ihmiselle arvaamattomia

Tutkimusprofessori Anja Hallikainen sanoo, että varmaa tietoa myrkkyjen vaikutuksista on vain koe-eläimille, mutta viranomaiset ovat tehneet eläinkokeiden perusteella joitakin riskiarvioita siitä, miten ne vaikuttavat ihmisiin. Hallikaisen mukaan suoraa analogiaa ei eläinkokeiden pohjalta voi tehdä, mutta seuraukset voivat olla yllättäviä ja varsin ikäviä.

- Tämä vaikutus ihmiseen on todella vaikea kysymys. Tiedetään, että mereneläville, kaloille ja nilviäisille, tosi pieni pitoisuus, eli jo nanogramma litrassa voi aiheuttaa imposex-ilmiön. Siinä naaraasta tulee koiras. Vettähylkivissä yhdisteissä taas on todettu hormonaalisia, kehityshäiriöihin liittyviä vaikutuksia.

Euroopan turvallisuusviranomaisten mukaan orgaaniset tinayhdisteet ovat vaikutukseltaa immunotoksikologisia, eli vastustuskykyä heikentäviä, selittää Hallikainen.

- Silti: vaikea on sanoa, mitä se tekee ihmiselle, koska tulokset on saatu koe-eläimillä. Sen voi sanoa, että esimerkiksi flunssa iskee helpommin.

Lähteet: YLE Helsinki