1. yle.fi
  2. Uutiset

Musta hevonen ei enää pelota presidentinvaaleissa

Viimeisestä valitsijamiesvaalina käydystä presidentinvaalista on jo 24 vuotta. Valitsijamiesvaali toimisi edelleen ja lisäisi vaalin näkyvyyttä sekä kentän aktiivisuutta vaalikamppailun aikana, sanovat pohjalaiset politiikan konkarit. Mustia hevosia kukaan ei kaipaa.

vaalit
Presidentinvaalien valitsijamiesvaalia muistelemassa vuoden 1988 valitsijamiehet Kirsti Ala-Harja ja Kyösti Virrankoski.
YLE Pohjanmaa

Vaikka presidenttiehdokkaat kiertävät vaalin alusviikot Suomea aktiivisesti, pääsee vain murto-osa äänioikeutetuista tapaamaan heidät henkilökohtaisesti.

- Valitsijamiesvaali aktivoisi kenttää ja toisi vaalit lähelle, arvelevat entiset kansanedustajat Kirsti Ala-Harja ja Kyösti Virrankoski.

Läpipääsy oli näytön paikka

Presidentinvaali käytiin valitsijamiesvaalina 1980-luvulle saakka. Vuonna 1988 vaalissa äänestettiin ensimmäisellä kierroksella suorassa kansanvaalissa ja toisella kierroksella, koska kukaan ehdokkaista ei saanut enemmistöä äänistä ensimmäisellä kierroksella, presidentin valitsivat valitsijamiehet.

- Kokemus oli ainutlaatuinen. Vaalikampanjan aikana kierrettiin samalla tavalla kuin eduskuntavaaleissa ja keskusteltiin omasta ehdokkaasta monissa tilaisuuksissa, kertoo valitsijamiehenä 1988 ollut Kirsti Ala-Harja.

- Istuville kansanedustajille oli tärkeää, että tulisivat valituiksi ja me uudet haastajat koimme myös läpimenon tärkeäksi, muistelee Kyösti Virrankoski, joka myös valittiin presidentin valitsijamieheksi vuoden 1988 vaaleissa.

Suora kansanvaali vähentää taktikointia

Suorassa kansanvaalissa jokaisella on yksi ääni. Taktikoinnin mahdollisuus lienee vähäinen, vaikka siitä ensimmäisen ja toisen kierroksen äänestyspäätösten osalta mediassa puhutaankin.

- Ennen ryhmien johtajat varmaankin taktikoivat, että miten vaalin ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen toimitaan. Toinen kierros kiinnosti jo ensimmäisen kierroksen aikana, muistaa Kirsti Ala-Harja.

- Esimerkiksi vuoden 1988 -vaalin aikaan kiersi vahvistamaton huhu, että ehdokkaana ollut Harri Holkeri olisi luvannut kokoomuksen asettuvan Mauno Koiviston taakse, jos Holkeri ei olisi itse päässyt toiselle kierrokselle, kertoo Kyösti Virrankoski.

Vanha laki ei sitonut valitsijamiehiä äänestämään vain vaalissa mukana olleita ehdokkaita.

- Musta hevonen -korttia käytettiin keskustaa vastaan Mauno Koiviston ensimmäisissä vaaleissa, kun vihjailtiin, että ei kannata äänestää ehdokkuuden voittanutta Johannes VIrolaista tai keskustan valitsijamiesehdokkaita, kun Ahti Karjalainen nousee kuitenkin loppujen lopuksi esille, Kyösti Virrankoski muistelee.

Lähteet: YLE Pohjanmaa

Lue seuraavaksi