1. yle.fi
  2. Uutiset

Maalaisvoille olisi nyt kysyntää

Voihyllyjen tyhjennyttyä maitotilan emäntien tietotaidolle ja separaattoreille olisi käyttöä. Maatilan emännän mukaan voipula ratkaistaan kuitenkin meijeriteollisuudessa, eikä yksittäisten vointekijöiden avulla.

voi
Maalaisvoita leivän päällä.
Maalaisvoita leivän päällä.YLE / Hanne Kinnunen

Sotkamolainen maitotilan emäntä Mirja Kyllönen on kokenut maalaisvoin valmistaja. Tilan suoramyyntiaikoina voita valmistui 5-10 kiloa viikossa, kun maidollekin oli kysyntää. Nykyään Kyllönen ryhtyy voin valmistukseen harvoin, koska kahden hengen taloudessa voin valmistuksesta jäävälle maidolle ei aina löydy käyttöä, eikä sitä haluta hukkaankaan heittää.

- 20 litrasta maitoa irtoaa 1,5 - 2 kiloa paksua kermaa. Voita siitä tulee reilu kilo, kertoo Mirja Kyllönen.

Pienen tauon jälkeen Kyllönen innostui jälleen valmistamaan voita, mutta suurista määristä ei ole kyse.

- Neljä vuotta sitten kun lopetin voin teon, niin ihmiset kyselivät maalaisvoin perään. Sitä meni lomalaisten mukana Etelä-Suomeen asti. Kesällä Ruotsin-vieraat veivät sitä mennessään. Vuosi sitten joku olisi asioikseen hakenut maalaisvoita Keski-Suomesta asti. Nytkin ihmiset soittelevat, että milloin teet voita, kertoo Kyllönen.

Separaattori halkaisee maidon

Ruotsalais-tanskalainen keksintö separaattori on voin valmistuksen lähtökohta. Separaattorin kokoaminen onkin prosessin vaikein vaihe, mutta Mirja Kyllöselle se ei tuota ongelmia.

Yksistään separaattorin kuula koostuu monista päällekäisistä kartioista, ja siellä se tärkein asia tapahtuu. Separaattorin pyöriessä kevyempi rasva erottuu maidosta ja tulee separaattorista ulos omasta torvestaan.

- Tämä pyörii 56 kertaa minuutissa, jos kammesta pyöritettäisiin. Tähän on kuitenkin laitettu tilatankin moottori. Tästä torvesta tulee maito ja tästä kerma, sitten ne on halkaistu, kertoo Kyllönen.

Separoidessa maidon lämpötilalla on suuri merkitys. Maidon on oltava 22- tai 23-asteista, muuten kerma ei irtoa maidosta.

- Jos maito on liian kylmää, niin kermaa menee liikaan maitoon. Voita tehdessä joutuu silloin vatkaamaan enemmän, mutta mitä paksumpaa kerma on, sitä nopeammin tulee voi, tietää Mirja Kyllönen.

Hapatus antaa voille maun

Maalaisvoilla ja meijerivoilla on maitotilan emännän mielestä selvä makuero. Syy löytyy hapatuksesta.

- Meijerin voi hapatetaan eri vaiheessa, siitä se makuero ehkä tulee. Maalaisvoin hapatus tehdään kermaan, sanoo Kyllönen.

Maalaisvoi valmistuu noin vuorokaudessa. Separoinnin jälkeen kermaa hapatetaan lämpimässä puoli vuorokautta.

- Laitan sekaan kermaviiliä tai edellisen voin juurta eli hapatetta. Sitten kerma jäähdytetään. Jos huoneenlämpöisestä kermasta tekee voita, siitä tulee höppövoita, jota ennen vanhaan tehtiin.

Hapatettu, paksu kerma vatkautuu voiksi esimerkiksi monitoimikoneella viidessä minuutissa tai nopeamminkin.

Sivutuotteena saa myös kirnupiimää

Maalaisvoin valmistuksessa syntyy myös kirnupiimää, jota ei myöskään heitetä hukkaan. Se kaadetaan talteen ja käytetään vaikkapa piimärieskojen leipomiseen.

- Kun piimä erottuu massasta, voi on valmis pestäväksi. Käsin pestään ja painellaan, niin maito irtoaa pois. Kun vesi on kirkasta, voi on pesty. Sitten vesi painellaan pois, selostaa Mirja Kyllönen.

Suolaamisen jälkeen voi on valmista syötäväksi. Kuluttajien mielenkiinnon siirtyminen kevyttuotteista voihin on Kyllösen mielestä vain ja ainoastaan luonnollinen asia.

- Voi on luonnollinen tuote. Ihminen tarvitsee maitorasvassa olevia vitamiineja, mutta kohtuus voinkin kanssa. Oikeaa ruisleipää ja voita päälle, niin ei ole sen parempaa.

Lähteet: YLE Kainuu / Hanne Kinnunen

Lue seuraavaksi