Tietokone on näppärä mutta vaativa opiskeluväline

Koulutyötä ei ole Kaarinassa haluttu museoida lyijykynäaikakauteen. Kaarinan lukiolaisten repuissa kulkee minikannettava mukana, ja ensikokemukset niiden tuomisesta tunneille ovat myönteisiä. Haasteena on soveltuvan oppimateriaalin ja oikean tiedon löytäminen verkosta.

Kaarina
Kaarinan lukiossa miniläppärit ovat kuuluneet koulutyöhön viime syksystä alkaen.
Kaarinan lukiossa miniläppärit ovat kuuluneet koulutyöhön viime syksystä alkaen.YLE / Jouni Koutonen

Kännyköitä ei koululuokissa ehkä suvaita, mutta tietokoneen kanssa alkaa asianlaita olla jo toisin.

Kaarinan lukiossa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saivat viime syksynä omat miniläppärit, ja tietokoneiden hyödyntämisestä opiskelussa on nyt kartutettu kokemuksia muutaman kuukauden ajan.

Valtteri Viloma ja Eppu Lautsamo kertovat, että muistiinpanot ja tehtävät sujuvat läppäreillä sutjakasti, mutta ruutuvihkollakin on puolensa.

– Kaikki esseet ja sellaiset on tullut nopeasti palautettua opettajalle. On se helpompi ja nopeampi kuin vihkoon kirjoittaa, mutta kyllä minulle ainakin jää paremmin mieleen jos kynän kanssa kirjoitan muistiinpanot, miettii Eppu.

Pelisäännöt koneiden käytöstä tunnilla on tehty selväksi.

– Kyllä opettaja sanoo sitten kun koneet voi pistää pois eikä niitä tarvita enää. Muuten niitä voi käyttää vapaasti, kertoo Valtteri.

– Ei surffailua kauheasti ole vahdittu, kyllä se Facebook siellä aina on päällä, paljastaa Eppu vierestä.

Tietotekniikka kuuluu nykypäivän perustaitoihin

Vararehtori Vuokko Aromaan mukaan koneet ovat pysyneet varsin hyvin oikeassa käytössä tunneilla, ja kokemukset ovat pitkälti myönteisiä.

– Kun opiskelijoilla on selkeä tehtävänanto, niin tulostakin tulee. Esimerkiksi esseekirjoitelmat ja tutkielmat tehdään jo täysin tietokoneella. Meillähän on olemassa sellainen visio tällä hetkellä, että ylioppilaskirjoitukset vuonna 2014-2015 olisi osittain sähköisesti toteutettavissa. Sen takia opiskelijoiden pitää jo tässä vaiheessa saada tuntumaa tällaiseen työskentelyyn, toteaa Aromaa.

Opiskelijat kannattavat kirjoitusten tuomista tietotekniikan aikakaudelle.

– Se kuulostaa hyvältä. Itse ainakin olen huomannut, että kun kirjoittaa esseetä, tekisi mieli tehdä joku korjaus, mutta ei pysty, kun sen on kirjoittanut käsin, kertoo Veera Kyheröinen konkreettisen esimerkin.

Kaarinan lukiossa tietotekniikkaa käytetään muutenkin runsaasti hyväksi; luokista löytyy moderneja älytauluja, ja opinahjon entinen sisäpiha on katettu ja muutettu viihtyisäksi mediateekiksi, jossa koneilla työskentelyyn voi keskittyä. Til@-nimen saaneen mediatorin vihki keskiviikkona käyttöönsä lukion entinen oppilas, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).

– Ylipäätään olemme sitä mieltä, että koulu ei saa olla museo. Koko muu maailmaa käyttää tietokoneita kaiken aikaa. Ei voida ajatella, että kun aamulla tullaan kouluun, otetaan pelkästään lyijykynä käteen. Kyllä koneita täytyy oppia käyttämään muussakin kuin viihdekäytössä. Suuri missiomme on, että netti olisi muutakin kuin viihdeväline; se on opiskelu- ja työväline, painottaa Aromaa.

Jyvien seulominen akanoista haasteena

Biologiaa opettavan Kristiina Tarkiaisen kokemusten mukaan opetustyön pullonkaulana on lähinnä soveltuvan oppimateriaalin puute.

– Jotta tietokonetta voidaan hyödyntää opetuksessa, pitää olla kunnon oppimateriaalia. Mielestäni pitäisi ensisijaisesti tuottaa e-kirjamaisia kokonaisuuksia verkkoon hyödynnettäviksi. Pelkkä tietokone vapaasti käytettävissä voi olla vähän hankalakin. Pitää oppia, miten tietoa haetaan, valikoidaan, missä se oikea tieto on. Tueksi tarvitaan mielestäni ammattilaisten tuottamaa, ainekohtaista materiaalia, linjaa Tarkiainen.

Historiaa, maantiedettä ja yhteiskuntaoppia opettava Johan Johansson puolestaan toteaa, että opetuksessa ja opiskelussa on aina omat haasteensa, ne vain vaihtelevat välineiden mukaan.

– Voittopuolisesti näkisin pelkästään positiivisessa valossa läppärien mukaan oton, se on ajassamme kiinni. Se helpottaa myös palautteen antamista, opiskelija saa helpommin myös kirjallisesti palautteen, koska on olemassa kanava, jolla tuotos pystytään siirtämään molempiin suuntiin ihan reaaliajassa, sanoo Johansson.

Olennaisen ja oikean tiedon erottaminen verkon hälystä onkin jatkuvasti tärkeämmäksi käyvä taito.

– Se on yksi kaikkein suurimmista haasteista. Kriittinen tiedon haku ja kriittinen tiedon käsittely kuuluu opinto-ohjelmaamme myöskin. Verkosta saa mielettömän määrän tietoa, josta täytyy kyetä lähdekriittisesti suodattamaan oikeata, monipuolista tietoa, painottaa apulaisrehtori Aromaa.

Vuokko Aromaa uskoo, että nykypäivän opettajilla on hyvät valmiudet kehittää opiskelijoiden medialukutaitoja.

– Kukin oman tieteenalansa tai oppiaineensa puitteissa pystyy aika paljon tekemään. Se on ollut meillä ennenkin ohjelmassa, ja nyt se on tullut entistä ajankohtaisemmaksi.

Opiskelijatkin nyökyttelevät, että kaikkea verkosta löytyvää ei purematta niellä.

– Kai sitä itse on paras petraamaan sitä medialukutaitoa! Täytyy vaan käyttää ja oppia lukemaan netistäkin oikeaa tietoa, kiteyttää Veera Kyheröiden ryhmän mietteet.

Lähteet: YLE Turku