Vaattureiden ammattikunta vaarassa kadota

Vaattureiden määrä kutistuu Suomessa huolestuttavasti. Alan surkastumiseen pidetään yhtenä syynä vallitsevaa koulutuskäytäntöä, joka ei takaa riittävää osaamista. Suomen Vaatturiliitto haluaisikin koulutuksen muuttuvan mestari-kisälli -muotoiseksi. Viime vuosina miesten pukuja valmistavien vaatturiliikkeiden määrä on pudonnut koko maassa alle kymmeneen.

Kotimaa
Nainen mittaa mittanauhalla ompelukohtaa
YLE Keski-Suomi

Kun vielä muutama vuosikymmen sitten miesten pukuja valmistavia vaatturiliikkeitä löytyi lähes joka kaupungista, on tilanne tällä hetkellä jo huolestuttava. Pian kolmekymmentä vuotta itse alalla toiminut Suomen Vaatturiliiton puheenjohtaja, Tampereella liikettä pitävä Kirsi Aho on nähnyt muutoksen.

- Ennen vanhaan tekijöitä sentään oli useita kymmeniä, satojakin Suomessa, mutta tämän hetken tilanne on se, että meidän Suomen Vaatturiliittoon kuuluu 17 jäsentä ja melkein suurin osa heistä on jo jäänyt eläkkeelle tai jäämässä, että hyvin kourallinen meitä on sitten enää oikeita tekijötä.

Mestari opettamaan kisälliä

Aho laskee oman mittapuunsa mukaan toimivat vaatturiliikkeet yhden käden sormilla. Syy ei kuitenkaan Ahon mukaan ole miesten hiipunut kiinnostus mittatilauspukuja kohtaan, vaan puutteelisen koulutuksen.

- Meillä on valitettavasti sellainen tilanne, että tässä maassa ei saa koulutusta tälle alalle tällä hetkellä muuta kuin ihan perusopetusta, mutta tämä on niin valtavan hitaasti kypsyvä ammattitaito. Tarvitaan toistakymmentä vuotta todella tiukkaa työtä, että voi kuvitella osaavansa jotain.

Koulun penkkiä ei toki voi kuluttaa vuosikymmentä ja siksi Ahon mukaan olisikin syytä palata jälleen malliin, jossa mestari siirtää taitonsa kisällille vuosien kuluessa.

- Juuri näin se tapahtui ja juuri tämä on se ainoa oikea tie oppia käsityöammattiin, on se sitten mikä tahansa verhoilija taikka muu.

Suomen Vaatturiliitto on vedonnut jo toista kymmentä vuotta opetushallitukseen, jotta koulutusta muutettaisiin. Mallia voisi ottaa vaikka Saksasta, sanoo Kirsi Aho.

- Siellä tosiaan teoriaopinnot saadaan koulussa, mutta sitten se työ tehdään ihan oikeasti oikeissa ateljeissa ja vaatturiliikkeissä nimenomaan sen mestarin silmän alla sitten.

Valmiiksi ei tule koskaan

Kirsi Aho on suorittanut ompelijamestarin sekä vaatturimestarin ammattitutkinnot ja toiminut ammatissa 28 vuotta. Silti hänkään ei katso olevansa vielä valmis haastavassa työssä, joka vaatii luovuutta joka päivä.

- Voi voi, tässä oppii jatkuvasti, koska jokainen tuote, mikä me valmistetaan on periaatteessa prototyyppi. Kankaat muuttuu, malli muuttuu, mitat muttuu, kaikki muuttuu eli tämä työhän on ongelman ratkaisua aamusta iltaan periaatteessa.

Aho on ehtinyt siirtää osaamistaan monille.

- Jos mä nyt ihan karkeasti arvioin, niin mulla on mennyt parikymmentä tyttöä käsien läpi näinä vuosina. Melkein puolivuosittain kevät- ja syyslukukaudella on ollut yksi oppilas.

Vaan missä ovat kaikki räätälimiehet?

- Sepä se, noita nuoria miehiä kiinnostaa tänä päivänä ihan muut asiat kuin käsityöt, Aho puuskahtaa.

Lähteet: YLE Tampere / Anne Savin