1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Presidentti P.E. Svinhufvud oli merkittävin itsenäisyysmies

Vaikka presidentti P.E. Svinhufvud muistetaan yleensä vain Suomen kolmantena presidenttinä, niin hänen merkityksensä Suomen itsenäisyyden kannalta on paljon laajempi. Professori Martti Häikiö muistututtaa, että Svinhufvud hankki Venäjältä Suomen itsenäisyystunnustuksen ja pelasti kansanvallan, kun punakaarti valtasi Helsinkiä. Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta presidentti Svinhufvudin syntymästä.

Kotimaan uutiset
Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuheeen 9.9.1936 Yleisradion 10-vuotispäivän kunniaksi radion studiossa. Taustalla ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo, adjutantti Heikki Kekoni ja toimittaja Markus Rautio.YLE

Presidentti Pehr Evind Svinhufvud syntyi 15.12.1861 Sääksmäellä. Vuonna 1908 hän muutti Etelä-Karjalaan Luumäelle, jossa hän työskenteli Lappeen kihlakunnantuomarina. Svinhufvud oli Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina1931 - 1937.

- Presidenttiaikana hänen merkittävimpiä tekojaan olivat Mäntsälän kapinan veretön kukistaminen, Suomen luotsaaminen pohjoismaalaiselle linjalle sekä talouden vakauttaminen pulavuosien jälkeen, kertoo professori Martti Häikiö, joka parhaillaan kirjoittaa Svinhufvudista uutta elämäkertaa.

Svinhufvudin elämäntyö on Häikiön mielestä kuitenkin paljon laajempi kuin vain hänen työnsä presidenttinä.

- P.E. Svinhufvud oli merkittävin itsenäisyysmies. Hän oli itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja eli pääministeri ja hän hankki Suomelle itsenäisyysjulistuksen Venäjältä. Svinhufvud myös johti sisällissodan aikana Suomen pelastamista. Lisäksi Svinhufvud oli sortokaudella 1907 - 1913 yksikamarisen eduskunnan puhemies kaikilla valtiopäivillä.

Professori Häikiö kertoo, että Svinhufvud puolusti tinkimättömästi oikeusvaltiota, korosti lakien merkitystä ja Suomen itsemääräämisoikeutta. Hän rakensi Suomesta oikeusvaltiota.

Svinhufvud uskoi lainalaiseen yhteiskuntaan

Svinhufvud oli koulutukseltaan lakimies. Professori Häikiön mukaan se teki Svinhufvudista selkeän periaatteen miehen, joka uskoi lain kunnioitukseen, lain merkitykseen ja lainalaiseen yhteiskuntaan.

- Svinhufvud näki, että laki menee yli päivänpolitiikan ja yli korkeassakin asemassa olevien henkilöiden. Hänen johtoajatuksiansa olivat oikeusvaltion periaatteet, joita hän puolusti johdonmukaisesti.

Useassa uransa vaiheessa Svinhufvud otti riskejä ja kertoi mielipiteitänsä, vakka tiesi niistä koituvan hankaluuksia. Svinhufvud erotettiin mm. Turun hovioikeudesta ja Lappeen tuomiokunnan tuomarinvirasta.

- Lappeen tuomiokunnassa työskennellessään Svinhufvud ilmoitti, että prokuraattori eli oikeuskansleri on laiton. Svinhufvud ei tunnustanut prokuraattorin asemaa, koska prokuraattori oli nimitetty toimeen laittomasti syntyneen yhdenvertaisuuslain nojalla. Tästä asiasta suivaantuneena kenraalikuvernööri karkotti Svinhufvudin yli kahdeksi vuodeksi Siperiaan.

Suomi pelastuu vain irtautumalla Venäjästä

Presidentti P.E. Svinhufvud ajoi tarmokkaasti Suomen itsenäisyyttä. Hän jo 1910-luvulla ilmoitti, että Suomen on päästävä eroon Venäjästä.

- Kun Paasikivi kysyi, että miten, niin Svinhufvud vastasi: "Tavalla tai toisella".

- Tilaisuus aukeni, kun Venäjällä tuli vallankumous ja keisari luopui vallasta. Ovi oli raollaan ja Svinhufvud vei Suomen itsenäisyyteen, toteaa Häikiö.

Professori Martti Häikiö muistuttaa, että P.E. Svinhufvudia ei pidä muistaa vain Suomen kolmantena presidenttinä. Svinhufvud oli Suomen ensimmäinen oma valtionpäämies.

- Hänet valittiin toukokuussa 1918 korkeimman vallan haltijaksi. Svinhufvud toimi siinä toimessa puoli vuotta. Sen jälkeen valtionhoitajaksi tuli Mannerheim ja vasta sen jälkeen - vuonna 1919 - valittiin Suomelle ensimmäinen presidentti.

Häikiön mukaan Svinhufvudin perua on se, että valtionpäämiehellä on Suomessa vahva asema.

- Kapinan jälkimainingeissa haluttiin, että eduskunnalla on vahva vastapaino eli presidentti.

Kotkaniemi avoinna sunnuntaina

Presidentti P.E. Svinhufvudin kotitalo Kotkaniemi Luumäellä on nykyisin Museoviraston hallussa ja toimii kesäisin museona. Sunnuntaina 18.12.2011 Kotkaniemi on avoinna klo 12 - 16 presidentti Svinhufvudin 150-vuotispäivän kunniaksi.

Helsingissä järjestetään to 15.12.2011 iltapäivällä Svinhufvudin muistojuhla. Sitä ennen - kello 12.30 - Svinhufvudin muistosäätiö laskee seppeleen Svinhufvudin patsaalle Eduskuntatalon edustalla.

Lähteet: YLE/Etelä-Karjala

Lue seuraavaksi